Ville Kaarnakari

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Juhan-Ville Kaarnakari)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juhan-Ville Kaarnakari (s. 1949 Hamina)[1] on suomalainen kirjailija. Kaarnakari on sekä Suomen Kirjailijaliitto r.y.:n että Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsen. Hän on sotilasarvoltaan reservin majuri ja on palvellut muun muassa rauhanturvatehtävissä Lähi-idässä. Kaarnakari on toiminut kirja-arvostelijana 20 vuotta.lähde?

Sotatrillerien kirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarnakari kutsuu itse kirjojaan "sotatrillereiksi". Kirjojen kuvitteelliset tapahtumat on sijoitettu todellisten tapahtumien lomaan. Kirjan lopussa näitä kuvitteellisia tapahtumia väitetään aina todella tapahtuneiksi. Operaatioista on muka systemaattisesti hävitetty kaikki dokumentit, minkä vuoksi tapahtumien salaaminen onnistui sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Kaarnakarin ensimmäinen tosiasioiden vastainen kuvitelma Operaatio Übung-42[2] (2010) sijoittuu tapahtumiltaan muun muassa Casablancaan, Berliiniin, Islantiin, Mikkeliin ja Murmanskiin. Suomalaisten puolelta tapahtumiin osallistuvat radiotiedustelu, salaiset asiamiehet, kaukopartiot – koko tiedustelun kenttä ylintä johtoa myöten.

Teoksessa Operaatio Chevalier.[3] (2011) kuvitellaan jatkosodan aikainen tapahtumasarja, jossa Neuvostoliiton Suomeen istuttama sabotaasiorganisaatio yrittää iskua, joka olisi muuttanut onnistuessaan maailmanhistoriaa.

Operaatio Finljandija.[4] (2012) on kuvitelma siitä, mitä suomalainen tiedustelu tiesi ennen venäläisten suurhyökkäystä kesällä 1944. Venäläiset yrittivät käydä rauhanneuvotteluja kevättalvella, mutta suomalaiset eivät luottaneet heidän aikeisiinsa ja saksalaiset, jotka tiesivät näistä rauhanneuvotteluista, pyrkivät pitämään Suomen sodassa kaikin keinoin. Päämajassakin oli ristivetoa tulevista tapahtumista. Saksalaisten kautta oli saatu vihiä liittoutuneiden Teheranissa laatimasta kuvitteellisesta Baltic-protocol –suunnitelmasta, jonka salainen liite oli kuvitteellinen Operaatio Finljandija.

Kuolema kolkuttaa.[5] (2012) on tarina talvisodassa Summan Munasuolla tankin tuhonneen ja jatkosodassa Mannerheim-ristin ritariksi nimitetyn Einar Schadewitzin elämästä. Schadewitzin kuuluisat sanat tankin päällä levisivät ympäri maailmaa: "Avvoo Iivana, tiällä kuolema kolokuttaa"!

Operaatio Para Bellum (2013) kuvaa syksyn 1944 kuvitteellisia sotatapahtumia Suomessa.

Hakaristin leimaama (2014) kertoo suomalaisen soturin vaiheista itärintamalla Wiking-divisioonassa ja sotatoverusten tapaamisesta vuonna 1961.

Operaatio Verna (2015) kuvittelee, mitä Suomessa tapahtui alkukesästä 1940, muutama kuukausi talvisodan rauhan jälkeen. Samaan aikaan Viro miehitettiin lopullisesti. Aiheena on myös Aeron matkustajakoneen Kalevan viimeinen lento.

Operaatio Polar (2016) kuvaa suomalaisten kaukopartiomiesten operaatioita sotien jälkeen.

Operaatio Kagaali sijoittuu pääasiassa kevääseen 1918. Se kertoo kenraali Mannerheimin Vaasaan lähtiessään käskemiä valkoisten salaisia toimenpiteitä tarkoituksena valmistautua kaupungin valtaukseen. Yksi romaanin henkiläistä on nuori opiskelija Verna Erikson, todellinen vapaussoturi, joka menehtyi sairauteen jo syksyllä 1918.

Kagaali oli 1900-luvun alussa toiminut järjestö, joka pyrki eroon keisarin vallasta.

Kai Hirvasnoro (Kansan Uutiset) kirjoittaa sotatrillereistä:

»Paitsi että kirjat ovat hyvin kirjoitettuja ja rakennettuja, niissä lisäksi kutkuttaa se salaisen sotahistorian puoli. En tiedä kuinka vakavasti pitää ottaa väite, että Kaarnakari paljastaa menneisyydestä uutta tietoa, mutta ei sitä voi kevyesti sivuuttaakaan. Sotilastiedustelun arkistot katosivat jatkosodan loppuvaiheissa Ruotsiin, joten lähdeaineisto on puutteellinen. On aivan mahdollista, että mukana olleet ovat tallentaneet muistojaan myöhemmin julkaistavaksi ja Kaarnakari on sopivan luotettava mies sen tekemään.»

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaatio-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia sotureita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyösti Pietiläisen legioonamuistelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]