Jovan Ristić
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Jovan Ristić (serb. Јован Ристић; 16. tammikuuta (J: 4. tammikuuta) 1831 Kragujevac – 4. syyskuuta (J: 23. elokuuta) 1899 Belgrad)[1] oli serbialainen valtiomies. Hän vaikutti kansalliskokouksen sihteerinä huomattavasti Obrenovićien kutsumiseen takaisin 1858. Ollessaan lähettiläänä Konstantinopolissa Ristić sai aikaan, että turkkilaiset sotajoukot lähtivät Belgradista ja muista Serbian linnoituksista. Hän oli useaan otteeseen pääministerinä, viimeksi 1887. Hän oli holhoojahallituksen jäsen 1868–1872 ja 1889–1893 ja Serbian edustaja 1878 Berliinin kongressissa. Hän julkaisi Serbian historiaa ja kirjallisuutta käsitteleviä teoksia saksaksi ja serbiaksi.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kurze Charakteristik des geistigen und sittlichen Zustandes von Serbien (1851)
- Die neuere Litteratur der Serben (1852).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.sanu.ac.rs/clan/ristic-jovan-2/
- ↑ Ristić, Jovan Tietosanakirja. Osa 9, palsta 79–80. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jovan Ristić Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
