Josephine Jacobsen
Josephine Jacobsen (alun perin Josephine Winder Boylan; 19. elokuuta 1908 Cobourg, Ontario, Kanada – 9. heinäkuuta 2003) oli yhdysvaltalainen runoilija, novellisti ja kirjallisuuskriitikko.[1] Hänen runoutensa sisältää vaihtelevia tyylivalintoja perinteisistä muodoista vapaamittaisuuteen. Hän loi kirjailijana yli 60 vuotta kestäneen uran.[2]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jacobsen menetti isänsä ollessaan viisivuotias. Hänen äitinsä muutti usein ennen asettumistaan Baltimoreen Marylandiin tyttären ollessa 14-vuotias. Jacobsen valmistui yksityisestä Roland Park Country Schoolista[1] vuonna 1926 ja näytteli tämän jälkeen tunnetussa baltimorelaisessa teatteriseurueessa Vagabond Playersissa. Hän meni vuonna 1932 naimisiin teen maahantuoja Eric Jacobsenin kanssa. Pariskunnalle syntyi poika Ereland.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jacobsenin ensimmäinen julkaistu runo ilmestyi lastenlehdessä hänen ollessaan noin kymmenvuotias. Kriitikkojen huomiota hän sai osakseen vuonna 1940 julkaistulla kokoelmallaan Let Each Man Remember. Se sisältää viisitoista rakkaussonettia ja metafyysisten lyyristen runojen osion.[2] Jacobsenin myöhempien teosten joukossa ovat The Human Climate: New Poems (1953), The Animal Inside (1966), The Shade-Seller: New and Selected Poems (1974)[2], The Chinese Insomniacs: New Poems (1981) ja In the Crevice of Time: New and Collected Poems (1995).[1] The Shade-Seller: New and Selected Poems toi National Book Award -ehdokkuuden. Kaikkiaan Jacobsen julkaisi yksitoista runokokoelmaa. Jacobsenin neljän novellikokoelman joukossa ovat A Walk with Raschid and Other Stories (1978) ja Adios, Mr. Moxley (1986). Novellit sijoittuvat niinkin erilaisiin paikkoihin kuin Baltimoreen, Karibianmeren saarille, Meksikoon ja Marokkoon. Novellit on usein kirjoitettu valmiiksi vailla loppuratkaisua. Runojen ja novellien lisäksi Jacobsen julkaisi kirjallisuuskritiikkiä. Jacobsen keskittyi runoissaan ihmisenä olemisen kysymysten sekä fyysisen ja hengellisen maailman välisen suhteen ympärille. Hän oli harras katolilainen ja käsitteli hengellisin keinoin eksistentiaalista tuskaa.[2]
Jacobsen sai Shelley Memorial Awardin ja Robert Frost Medalin Poetry Society of Americalta.[2] Vuosina 1971–1973 hän oli Kongressin kirjaston 21. Poet Laureate[2] ja runouden neuvonantaja. Vuosina 1978–1979 Jacobsen toimi Poetry Society of American varapuheenjohtajana. Hän oli vuosina 1979–1983 National Endowment of the Artsin kirjallisuuspaneelin ja Folger Libraryn runouskomitean jäsen.[1] Jacobsen sai kunniatohtorin arvot Goucher Collegesta, Notre Dame of Maryland Universitysta, Towsonin yliopistosta ja Johns Hopkinsin yliopistosta. Hänet otettiin Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäseneksi vuonna 1994.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
