Johnson Beharry

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johnson Beharry
Henkilötiedot
Syntynyt26. heinäkuuta 1979
Grenada
Ammatti sotilas
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Yhdistynyt kuningaskunta
Taistelut ja sodat Irakin sota
Sotilasarvo
Kunniamerkit Viktorian risti
Joukko-osasto Princess of Wales's Royal Regiment
Household Division

Johnson Beharry (s. 26. heinäkuuta 1979) on brittiläinen Grenadalla syntynyt sotilas. Beharry palkittiin Viktorian ristillä toiminnastaan Warrior-rynnäkköpanssarivaunun kuljettajana Irakissa vuonna 2004.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson Beharry syntyi Grenadassa 26. heinäkuuta 1979.[1] Hänen perheensä oli afro-intialainen.[2] Perhe oli köyhä. Beharryllä oli kolme siskoa ja viisi veljeä, mutta perhe asui silti kaksihuoneisessa talossa. Hän muutti vuonna 1999 Isoon-Britanniaan Länsi-Lontooseen. Beharry työskenteli aluksi rakennustyömailla, mutta elokuussa 2001 hän liittyi Yhdistyneen kuningaskunnan armeijaan Princess of Wales's Royal Regiment-yksikössä ja suoritti sotilaskoulutuksensa Warrior-rynnäkköpanssarivaunun kuljettajana Catterick Garrison-sotilastukikohdassa.[3] Koulutuksensa jälkeen Beharry palveli ensin yhdellä komennuksella Kosovossa ja neljällä komennuksella Pohjois-Irlannissa.[3] Sittemmin hän oli yksikkönsä mukana Irakissa.[1]

Irakin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beharryn mitalit.

Yöllä 1. toukokuuta 2004 Beharryn komppania sai määräyksen täydentää koalition joukkoja al-Amarahin kaupungin keskustassa. Beharry oli komppanian reservinä toimineen joukkueensa johtajan Warrior-vaunun kuljettaja. Muun komppanian edetessä kaupunkiin Beharryn joukkue sai määräyksen auttaa jalkaisin kulkenutta partiota, joka oli jäänyt jumiin vihollisen tulituksen alla. Beharryn vaunu oli kuuden vaunun joukkueen kärjessä. Matkalla tajuttiin teiden tyhjentyneen siviililiikenteestä, mikä oli tyypillinen edessä olevan väijytyksen merkki. Joukkueen johtaja määräsi vaununsa pysähtymään ja välittömästi tämän jälkeen Beharryn vaunu otti useita singon osumia.[4]

Vaunu vaurioitui ja joukkueen johtaja ja ampuja olivat taistelukyvyttömiä. Beharry yritti ajaa vaunua pois väijytyksestä, mutta tielle eteenpäin oli tehty tiesulku. Tiesululla vaunua ammuttiin jälleen singoilla. Vaunu syttyi tuleen ja alkoi savuta voimakkaasti. Radioyhteyttä muihin ei ollut. Beharry päätti ajaa vaunullaan edelleen tiesulun läpi. Uusi singonosuma rikkoi kuljettajan periskoopin ja Beharry joutui nähdäkseen ohjaamaan vaunuaan pää vaunun ulkopuolella. Luoti osui hänen kypäräänsä jääden kiinni sen sisäpintaan. Lopulta Beharry havaitsi toisen Warrior-vaunun ja seurasi sitä omien joukkojen etutukikohdalle. Ympäröivältä alueelta tulitettiin edeleen käsiasein, mutta Beharry sai vedettyä edelleen palavan vaununsa komentajan ja ampujan ulos sen tornista. Beharry nousi vaununsa kyytiin vielä uudestaan ja ajoi sen etutukikohdan puolustusalueelle, jottei vaunu jäisi vihollisen käsiin. Viimein hän käytti vaunun palosammutinjärjestelmää, joka samalla teki vaunusta liikuntakyvyttömän. Beharry pääsi viimein toisen Warriorin kyytiin ja hänet evakuoitiin.[4]

11. kesäkuuta 2004 Beharry oli palannut palvelukseen ja hän kuljetti Warrior-vaunua osana valmiusjoukkoa. Valmiusjoukko sai tehtäväkseen yrittää pysäyttää kranaatinheitin, jota kapinalliset käyttivät tulittamaan tukikohtaa lähellä al-Amarahin kaupunkia. Beharryn vaunu oli jälleen joukkueen kärjessä sen jäädessä uuteen väijytykseen, Kapinalliset avasivat tulen kaupungin rakennsuten katoilta. Beharry vammautui päähän vaunun otettua singon osuman etupanssarointiinsa. Muut osumat vahingoittivat muuta miehistöä ja vaunun komentajan. Päästä vuotava haava rajoitti Beharryn näkyvyyttä, mutta hän lähti peruuttamaan vaunuaan pois väijytyksestä. Vaunu osui lopulta rakennuksen seinään ja Beharry menetti tajuntansa haavojensa takia. Hän oli kuitenkin saanut vaunun pois väijytysalueelta, mikä mahdollisti muiden Warrior-vaunujen evakuoida hänet ja muu miehistö. Beharry oli haavojensa takia jonkin aikaa koomassa.[4]

Sittemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beharry palkittiin maaliskuussa 2005 toiminnastaan Viktorian ristillä. Viktorian risti on Britannian korkein sotilasansiomitali. Beharry oli ensimmäinen mitalin saaja sitten Falklandin sodan vuonna 1982 ja ensimmäinen sen elävänä saanut sitten Vietnamin sodan. Beharry ei voinut vammojensa takia palata enää toiveistaan huolimatta aktiivipalvelukseen.[1] Beharry teki vuonna 2005 tiettävästi noin miljoonan punnan arvoisen sopimuksen kirjan julkaisusta. Nick Cookin kanssa kirjoitettu Barefoot Soldier julkaistiin vuonna 2006.[1]

Beharry työskenteli sittemmin Household Divisionin viestinnässä ja sai kunniatutkinnon Sussexin yliopistolta vuonna 2011. Lontoon olympialaisissa 2012 hän oli mukana kantamassa olympiasoihtua. Beharry on työskennellyt sittemmin myös eri hyväntekeväisyysjärjestöjen parissa[3] ja hän on tehnyt televisioesiintymisiä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Spencer C. Tucker: Encyclopedia of Middle East Wars, s. 206. ABC- CLIO, 2010. ISBN 978-1-85109-948-1. (englanniksi)
  2. I wouldn’t say I am lucky… Interview with Johnson Beharry, VC The Best You Magazine. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)
  3. a b c Biography of Johnson Beharry VC Princess of Wales's Royal Regiment. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)
  4. a b c Johnson Beharry VC person : Victoria Cross Citation Princess of Wales's Royal Regiment. Viitattu 6.12.2020. (englanniksi)