Johannes Olai Pratanus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes Olai Pratanus (1620-1676) toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professorina 1650 alkaen. Samana vuonna hän nai vaikutusvaltaisen piispa Rothoviuksen tyttären, mikä avioliitto vahvisti piispan ympärille muodostunutta perhedynastiaa Turun akatemiassa.[1] [2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Olai syntyi 1620 Hälsinglandissa Ruotsissa. Hän opiskeli vuodesta 1637 Uppsalan yliopistossa ja vuodesta 1640 vasta perustetussa Turun akatemiassa.[3] Turussa hän väitteli 1645 Rothoviuksen suosikin [4] Wexioniuksen johdolla. Saatuaan 1647 maisterin arvon hän jatkoi opiskeluaan Leidenin yliopistossa 1648[5], mikä oli Hollannissa opiskelevien suomalaisten keskuspaikka.[6]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leidenista palattuaan Pratanus toimi lyhyen ajan Turun kaupunginsihteerinä [7], kunnes nimitettiin professoriksi Turun akatemiaan. Värmlannin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1653[8] ja Paraisten kirkkoherra 1655 vaimonsa veljen Isaacus Rothovius nuoremman jälkeen[9][10]. Kemiön kirkkoherra 1660.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pratanus oli naimisissa piispa Rothoviuksen tyttären Marian (k.1691) kanssa. Häät vietettiin 7.5.1650 ja juhlallisuuksia mainitaan loisteliaiksi.[11] Pratanuksen lapset olivat:

  • Maria[12], puoliso 1676 Petrus Laurbecchius, Viipurin piispa
  • Margareta[13][14], puoliso 1 Anders Pryss, Kemiön kirkkoherra ja puoliso 2 Nils Höök
  • Elisabeth[15], puoliso Paul Heintzius, Jääsken kirkkoherra
  • Sigfrid[16], puoliso Raahen kirkkoherra Abraham Remahl
  • Katarina[17], puoliso 2 Suno Ramberg, luutnantti
  • Kristina, osallistui miehensä, kruununvouti J.Gardlingin murhaan ja sai elinkautisen tuomion vuonna 1706.[18]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nikander, G.: Kimito-bygdens historia II, 1944
  • Parvio, M.: Isaacus Rothovius , Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 1959

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]