Johannes Brenz
| Johannes Brenz | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. kesäkuuta 1499 Württemberg |
| Kuollut | 11. syyskuuta 1570 (71 vuotta) Stuttgart |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
Johannes Brenz (24. kesäkuuta 1499 Württemberg – 11. syyskuuta 1570 Stuttgart) oli saksalainen luterilainen uskonpuhdistaja. Hän oli Württembergin uskonpuhdistuksen pääasiallinen johtaja.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brenz opiskeli vuodesta 1514 alkaen Heidelbergin yliopistossa, pääasiassa Johannes Oecolampadiuksen johdolla ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1520, mutta vuoteen 1523 mennessä hän oli lopettanut messun viettämisen ja alkanut puhua uskonpuhdistuksen puolesta. Hän liittyi varhain Lutherin seuraajiin. Hän otti vastaan kutsun saarnata Schwäbisch Hallissa vuonna 1522 ja pysyi siellä 26 vuotta. Hän laati siellä kaksi kirkkojärjestystä vuosina 1526 ja 1543 ja niihin liittyvät avioliitto-, koulu- ja köyhäinhoitojärjestykset sekä usean kateketiikkateoksen. Vuonna 1525 kapinalliset talonpoikaisjoukot hyökkäsivät Schwäbisch Halliin, ja Brenz kehotti vastarintaan. Brenz esitti talonpoikaissotaan liittyen samoja näkemyksiä kuin Luther, mutta rauhallisemmin. Keisarin voitettua Schmalkaldenin sodan 1546 Brenz joutui pakenemaan kaupungista kun keisarilliset joukot valtasivat sen. Hän palasi pian takaisin, mutta kun hän kieltäytyi alistumasta Augsburgin interim -välirauhaan, joutui hän vuonna 1548 pakenemaan lopullisesti. Hän oli osallistunut merkittävästi ajan opillisiin kiistoihin; hän oli uskollisesti toiminut Philipp Melanchthonin puolella Augsburgin valtiopäivillä, vastusti sitten voimakkaasti ajatusta väkivaltaisesta vastarinnasta keisarin suunnitelmia vastaan; hän oli avustanut Nürnberg-Ansbachin (1532) ja Württembergin (1536) kirkkojärjestysten valmistelussa, ja myöhemmin hän oli itse jonkin aikaa johtanut uskonpuhdistustyötä. Württembergin herttua Kristoffer kutsui hänet kirkolliseksi neuvonantajakseen. Brenz laati niin sanotun Confessio Wirtembergican Trenton kirkolliskokousta varten vuonna 1551 Saksan luterilaisten yksimielisen uskon ilmaisuksi, ja hän itse osallistui hetkellisesti kirkolliskokoukseen. Vuodesta 1553 kuolemaansa saakka hän oli Stuttgartin provosti ja herttuan neuvonantajana koko Württembergin kirkollisen järjestelmän johtaja. Hänen lukuisiin teoksiinsa tältä ajalta kuuluu muun muassa Württembergin toinen ja lopullinen kirkkojärjestys (1559). Hän osallistui ahkerasti myös hyvin moninaisiin kirkollisiin neuvotteluihin sekä Saksassa että sen ulkopuolella.[1][2]
Brenziä voidaan luonnehtia yhdeksi reformaation toisen sukupolven tärkeimmistä henkilöistä. Hän puolusti Lutherin ajatuksia ehkä uskollisemmin kuin yksikään muu aikalainen kaikkia niistä poikkeavia suuntia vastaan. Hänen tiukka luterilaisuutensa näkyy erityisesti eukaristiaopissa, joka oli hänen todellinen teologinen päätyönsä. Hänen Syngramma Suevicum -teoksensa (1525) on yksi klassisimmista aidosti luterilaisen opin ilmauksista Zwinglin ehtoolliskäsitystä vastaan. Brenzin tiukasta ortodoksisuudesta huolimatta hän oli suvaitsevainen erityisesti anabaptisteja kohtaan. Saarnaajana hän oli yksi reformaation ajan ahkerimpia ja merkittävimpiä.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Johannes Brenz Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ a b c Johannes Brenz Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 10.1.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johannes Brenz Wikimedia Commonsissa
- Johannes Brenzin katekismukset (suomeksi)
| ||||||||||||||||||||||
