Johan Magnus Salenius
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Johan Magnus Salenius | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1846 Valkjärvi, Suomi |
| Kuollut | 17. tammikuuta 1928 (81 vuotta) |
| Ammatti | opettaja, historioitsija |
| Vanhemmat | Henrik Johan Salenius ja Johanna Wilhelmina Alopaeus |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Johanna Gustafva Langén |
| Lapset | Armas Salenius |
Johan Magnus Salenius (27. tammikuuta 1846 Valkjärvi – 17. tammikuuta 1928) oli suomalainen lyseon lehtori ja historioitsija.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saleniuksen vanhemmat olivat kirkkoherra Henrik Johan Salenius ja Johanna Wilhelmina Alopaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1863 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1866. Salenius toimi Porvoon yläalkeiskoulun historian ja maantiedon kollegana 1868–1878 ja Kuopion suomalaisen lyseon lehtorina 1878–1907. Viimeksi hän oli Suomen historiallisen seuran sihteerinä 1907–1913. Salenius sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon 1927.
Salenius tutki Kaakkois-Suomen ja Savon historiaa, mukaan lukien Itä-Suomen kirkolliset olot. Hän myös keräsi runsaasti esineistöä Helsingin yliopiston ja Suomen muinaismuistoyhdistyksen kokoelmiin.
Johan Magnus Saleniuksen puoliso vuodesta 1884 oli Johanna Gustafva Langén (k. 1906). Heidän poikansa oli kirjakauppias ja suomentaja Armas Salenius.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruotsalaisten ristiretkistä väitös : historian lehtorin-virkoihin päästäkseen tarkastettavaksi esitetty. Barck, Porvoo 1868
- Valkjärven pitäjän kertomus. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1870
- Historiallinen kertomus Muolaan eli Pyhänristin pitäjästä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1871
- Historiallisia tietoja Äyräpään vanhasta kihlakunnasta. Helsinki 1872
- Kreikan usko Suomessa historialliselta kannalta. Porvoo 1873
- Niitä näitä Itä-Suomesta, osat I-III. Helsinki 1875-1877
- Harjoitelmia Savon historiassa, teoksessa Kertomus Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lysein vaikutuksesta lukuvuotena 1878-1879. Kuopio 1879
- Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626, teoksessa Kertomus Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lysein vaikutuksesta lukuvuotena 1881-1882. Kuopio 1882
- Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain, teoksessa Kertomus Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lysein vaikutuksesta lukuvuotena 1882-1883. Kuopio 1883
- Rantasalmen trivialikoulu vv. 1749-1788. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1889
- Mikkelin trivialikoulusta vv. 1748-1749, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1893-1894. Kuopio 1894
- Arkki-virsiä ja muuta suomenkielistä runomitallista pikkukirjallisuutta Kuopion lyseon kokoelmassa, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1894-1895. Kuopio 1895
- Kuopion seurakunnasta menneellä ja tällä vuosisadalla, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1896-1897. Kuopio 1897
- Om tillståndet i östra Finlands några prestgäll närmast före och efter freden i Åbo. Finska Historiska Samfundet, Helsingfors 1897-1898
- Leppävirran seurakunnasta menneellä ja tällä vuosisadalla, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1897-1898. Kuopio 1898
- Karjalan ja Savon ensimmäisiä koulumestareita, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1898-1899. Kuopio 1899
- Iisalmen seurakunnasta menneillä vuosisadoilla, teoksessa Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1899-1900. Kuopio 1900
- Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Suomen ensimmäisiä koulumestareita. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1900
- Lukkareista Karjalassa ja Savossa menneillä vuosisadoilla. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1901-1902
- Valkjärven pitäjän kirkollisista ja papillisista oloista, teoksessa Kuopion klassillinen lyseo. Kertomus lukuvuodelta 1901-1902. Kuopio 1902
- Pyhäristin pitäjän kirkollisista oloista, teoksessa Kuopion klassillinen lyseo. Kertomus lukuvuodelta 1902-1903. Kuopio 1903
- Oloja ja tapauksia Veikkolan lahjoitusmaalla 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alulla. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1906-1908
- Kirkollisia ja papillisia oloja vanhassa Suomessa seitsemännellätoista sataluvulla. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1909
- Kuopion kaupunki Ruotsin vallan aikana. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1909
- Kymin kartanon maakunta eräälle kaivosyhtiölle annettuna vv. 1759-1761. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1909
- Porvoon kuninkaankartano uuden ajan alkupuolella. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1910
- Tietoja Savonlinnan kaupungista vuosilta 1743-1812. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1910
- Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1911
- Kuvauksia vanhasta Suomesta. Viipuri 1913
- Itä-Suomen oloista ja tapauksista muinaiseen aikaan. Viipuri 1915
- Oikeusistuimet ja lainkäytäntö Vanhassa Suomessa vv. 1721-1812 : esitelmä Suomen Historiallisen Seuran vuosikokouksessa 9 p. marrask. v. 1914. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1915
- Muistelmia, kuvauksia ja tutkimuksia, hautonut ja kuorinut J. M. Salenius. Helsinki 1918
- 'Käkisalmen kaupungin talojen luettelo vuodelta 1618. Historiallinen arkisto 28. SHS, Helsinki 1920.
- Muistelmia ja kuvauksia. Kuopio 1923
- Virolaisten käännytyksestä ja uskontoasioista vuoteen 1710. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1924
- Tutkimuksia, arkkunsa pohjalta löytänyt J. M. Salenius. Porvoo 1927
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 654.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
