Jodihappo
| Jodihappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | HIO3 |
| Moolimassa | 175,91 g/mol |
| Ulkomuoto | valkoinen kiinteä aine |
| Sulamispiste | 110 °C (383 K) |
| Tiheys | 4,62 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 269 g/100 ml |
Jodihappo (HIO3) on erittäin vahva hapetin. Sitä voidaan valmistaa muun muassa hapettamalla jodia typpihapolla (HNO3) ja haihduttamalla näin saatu liuos kuiviin.[1] Tällöin saadaan jodianhydridiä, dijodipentoksidia (I2O5), joka liukenee veteen; liuosta haihdutettaessa kehittyy jodihappoa värittöminä kiteinä. Toinen yleinen tapa on keittää kaliumkloraatin (KClO3) vesiliuosta jodin kanssa.
Jodihapon moolimassa on 175,91 g/mol, sulamispiste 110 °C, tiheys (kiinteä) 4,62 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 269 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 7782-68-5.
Yhdisteellä on käyttökohteita lääketieteessä. Lisäksi sitä on mahdollista käyttää kaasunaamareissa sekä sen suolojen valmistamiseen.[1]
Jodihapolla on osoitettu olevan vaikutuksia myös ilmastoa lämmittävien pienhiukkasten syntyyn.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 173. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Parikka, Valtteri: ”Nyt se on vihdoin selvää” – Suomalaistutkijalle valkeni vuosia vaivannut "jodimysteeri". Helsingin Sanomat, 15.11.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Iodic acid (englanniksi)