Jean Papineau-Couture
Jean Papineau-Couture (12. marraskuuta 1916 Montreal – 11. elokuuta 2000 Montreal) oli kanadalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi. Hän oli Guillaume Couturen ja Mercédès Papineaun lapsenlapsi. Hän aloitti pianonsoiton opiskelun äitinsä Marie-Anne Dostalerin johdolla vuonna 1922. Vuosina 1926–1939 häntä opetti Françoise D'Amour. Vuosina 1937–1940 hän opiskeli kontrapunktia Gabriel Cussonin ja vuosina 1939–1940 pianonsoittoa Léo-Pol Morinin johdolla.[1]
Vuonna 1940 Papineau-Couture pääsi Bostonin New England Conservatoryyn Québecin hallituksen stipendillä opiskelemaan sävellystä Quincy Porterin, orkesterinjohtoa Francis Findlayn ja pianonsoittoa Beveridge Websterin johdolla. Vuosina 1941–1943 häntä opetti Nadia Boulanger Cambridgessa, Massachusettsissa.[1]
Papineau-Couture toimi Montrealin yliopiston musiikin tiedekunnan dekaanina vuosina 1968–1973. Hän opetti myös The Conservatory of Musicissa. Hänen johdollaan opiskelivat muiden muassa Marcelle Deschênes, Richard Grégoire, Jacques Hétu, François Morel, André Prévost ja Gilles Tremblay. Säveltäjänuransa aikana Papineau-Couture sai vaikutteita muun muassa impressionismista ja uusklassisesta tyylistä. Hänen teoksiinsa kuuluu muun muassa piano- ja kamarimusiikkia. Hän myös kirjoitti lukuisia artikkeleita ja kirja- sekä levyarvosteluja.[1]
Papineau-Couturen vaimo oli kirjailija Isabelle Papineau-Couture. Huilisti François Papineau-Couture on hänen poikansa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
