Jeļena Ostapenko
| Jeļena Ostapenko | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. kesäkuuta 1997 |
| Kansalaisuus |
 Latvia |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 68 kg |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaisena | 2012– |
| Palkintorahat | 16 199 354 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 5. (19.3.2018) |
| Turnausvoittoja | 3 |
| Voitot/tappiot | 371–226 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | 3. kierros (2017, 2018) |
| Ranskan avoimet | voitto (2017) |
| Wimbledon | välierät (2018) |
| Yhdysvaltain avoimet | 3. kierros (2017, 2018, 2019) |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | 17. (2.3.2020) |
| Turnausvoittoja | 3 |
| Voitot/tappiot | 236–153 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | 2. kierros (2019) |
| Ranskan avoimet | 1. kierros (2016, 2017, 2018) |
| Wimbledon | 3. kierros (2016, 2018) |
| Yhdysvaltain avoimet | puolivälierät (2019) |
| Aiheesta muualla | |
| ITF | |
| WTA | |
Jeļena ”Aļona” Ostapenko (s. 8. kesäkuuta 1997 Riika) on latvialainen tennispelaaja. Hän on ollut parhaimmillaan kaksinpelissä WTA-listan sijalla viisi maaliskuussa 2018 ja nelinpelissä sijalla 17 maaliskuussa 2020. Hän voitti Ranskan avointen kaksinpeliturnauksen vuonna 2017 sijoittamattomana pelaajana ja saavutti samalla ensimmäisen WTA-tason turnausvoittonsa kaksinpelissä. Toisen kaksinpelin WTA-turnausvoittonsa hän saavutti syyskuussa 2017. Kolmas voitto tuli lokakuussa 2019. Nelinpelissä hän on saavuttanut kolme WTA-turnausvoittoa.[1] Junioriurallaan Ostapenko voitti tyttöjen kaksinpelin Wimbledonissa 2014.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenko aloitti tenniksen pelaamisen viisivuotiaana. Nuoruudessaan Ostapenko harkitsi uraa tanssijana tenniksenpeluun sijaan. Hän osallistui myös Latvian kansallisiin mestaruuskilpailuihin tanssissa ja harrasti tanssimista noin seitsemän vuoden ajan. Hän tykkäsi kuitenkin tenniksestä enemmän ja valitsi sen lajikseen 12-vuotiaana.[2][3] Molemmat hänen vanhempansa, Jevgenijs ja Jelena, ovat myös pelanneet tennistä. Hänen äitinsä toimi hänen valmentajanaan.[4] Ostapenkoa kutsutaan kotimaassaan Latviassa Aļona-nimellä.[5]
Tennisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wimbledonin tyttöjen kaksinpelin mestaruus ja WTA-finaali (2014−2015)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenko pelasi Latvian Fed Cup -joukkueessa ensimmäisen kerran vuonna 2013.[6]
Ostapenko voitti tyttöjen kaksinpelin Wimbledonissa 2014. Hän pelasi turnauksessa sijoittamattomana ja päihitti loppuottelussa Kristína Schmiedlován kolmessa erässä.[7] Ostapenko oli junioreiden maailmanlistalla parhaimmillaan toisella sijalla syyskuussa 2014.[8][9]
Ostapenko pelasi ammattilaistasolla grand slam -turnauksen pääsarjassa ensimmäisen kerran Wimbledonissa 2015 ja voitti ensimmäisellä kierroksella yhdeksänneksi sijoitetun Carla Suárez Navarron 6−2, 6−0.[10] Myös Yhdysvaltain avoimissa Ostapenko pääsi toiselle kierrokselle.[1] Syyskuussa pelatussa Quebecin turnauksessa Ostapenko pääsi ensimmäistä kertaa urallaan WTA-turnauksen puolivälieriin. Sieltä hän eteni välieriin voitettuaan Paula Kanian ja loppuotteluun voitettuaan Naomi Broadyn.[4] Loppuottelussa Ostapenko hävisi Annika Beckille, mutta nousi hyvän viikkonsa ansiosta WTA-listalla ensimmäistä kertaa sadan parhaan joukkoon.[11]
Avauskierroksen tappioita Grand Slam -turnauksissa (2016)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian avoimissa 2016 Ostapenko hävisi avauskierroksella Hsieh Su-weille. Helmikuussa Ostapenko eteni Dohan WTA-turnauksen loppuotteluun voitettuaan välierissä luovuttamaan joutuneen Andrea Petkovicin.[12] Loppuottelussa Ostapenko hävisi turnauksessa kahdeksanneksi sijoitetulle Carla Suárez Navarrolle luvuin 6−1, 4−6, 4−6.[13] Turnauksen jälkeen Ostapenko nousi maailmanlistalla sijalta 88 sijalle 41.[14] Hänet äänestettiin WTA:n kotisivuilla helmikuussa kuukauden läpimurron tehneeksi pelaajaksi.[15] Huhtikuussa pelatussa Katowicen turnauksessa hän eteni välieriin, jossa hävisi Camila Giorgille.[1] Italian avoimissa toukokuussa Ostapenko eteni kolmannelle kierrokselle, jossa hävisi Garbiñe Muguruzalle.[16]
Ranskan avoimissa Ostapenko hävisi ensimmäisellä kierroksella Naomi Ōsakalle.[17] Wimbledonissa hänen pelinsä päättyivät avauskierroksen tappioon Kiki Bertensiä vastaan. Sekanelinpelissä hän eteni parinsa Oliver Marachin kanssa välieriin, jossa hävisi parille Henri Kontinen/Heather Watson. Rio de Janeiron olympialaisissa Ostapenko hävisi avauskierroksella Samantha Stosurille kolmessa erässä. Yhdysvaltain avoimissa Ostapenko hävisi ensimmäisellä kierroksella Petra Kvitoválle.[8][1]
Ranskan avointen mestaruus sijoittamattomana pelaajana (2017)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenko aloitti kauden 2017 etenemällä Aucklandin WTA-turnauksessa välieriin, jossa hävisi luovutuksella Lauren Davisille kolmannessa erässä. Australian avoimissa hän pääsi kolmannelle kierrokselle, jossa hävisi Karolína Plíškoválle vasta kolmannessa erässä lukemin 8−10. Tammi-helmikuun vaihteessa pelatussa Pietarin turnauksessa Ostapenko saavutti ensimmäisen WTA-turnausvoittonsa voitettuaan nelinpeliturnauksen Alicja Rosolskan kanssa.[1]
Charlestonin WTA-turnauksessa Ostapenko eteni kaksinpelissä loppuotteluun, jossa hävisi Darja Kasatkinalle. Stuttgartissa hän saavutti jälleen nelinpelimestaruuden, tällä kertaa Raquel Atawon kanssa. Prahan turnauksessa Ostapenko eteni kaksinpelissä välieriin.[1] Ranskan avoimissa 2017 hän voitti loppuottelussa Simona Halepin luvuin 4−6, 6−4, 6−3, jonka ansiosta hänestä tuli kautta aikojen ensimmäinen latvialainen grand slam -voittaja. Hän oli myös ensimmäinen sijoittamaton pelaaja grand slam -finaalissa 34 vuoteen ja ensimmäinen sijoittamaton Ranskan avointen mestari kautta aikojen.[18] Ostapenko oli turnauksen alkaessa maailmanlistalla vasta sijalla 47 eikä ollut voittanut urallaan yhtään WTA-turnausta kaksinpelissä. Edellisen kerran Grand Slam -turnausvoiton ilman aiempia ammattilaisturnausvoittoja oli saavuttanut Gustavo Kuerten samana päivänä, jolloin Ostapenko syntyi.[19] Turnauksen jälkeen Ostapenko nousi maailmanlistan sijalle 12. Aiemmin hän oli ollut parhaimmillaan sijalla 33 tammikuussa 2017.[20] Wimbledonissa Ostapenko eteni puolivälieriin.[21] Yhdysvaltain avoimissa Ostapenko hävisi kolmannella kierroksella Darja Kasatkinalle.[22] Syyskuussa 2017 julkaistulla maailmanlistalla Ostapenko nousi ensimmäisenä latvialaisena kymmenen parhaan joukkoon, sijalle kymmenen.[23] Syyskuun lopussa Ostapenko saavutti uransa toisen WTA-turnausvoiton kaksinpelissä voitettuaan Korean avointen loppuottelussa Beatriz Haddad Maian.[24] Ostapenko valittiin Latvian vuoden naisurheilijaksi kauden 2017 päätteeksi.[25]
Vaisu kausi ilman turnausvoittoja (2018)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenkon kausi alkoi vaisusti, kun hän hävisi ensimmäisellä kierroksella sekä Shenzhenissä että Sydneyssä. Australian avoimissa hän eteni kolmannelle kierrokselle, jossa hävisi Anett Kontaveitille. Maaliskuussa pelatussa Miamin turnauksessa hän eteni loppuotteluun, missä hävisi Sloane Stephensille.[1] Huhtikuussa Ostapenko oli nostamassa Latviaa Fed Cupin maailmanlohko II:een maan voitettua Venäjän.[26] Ranskan avointen kaksinpelissä mestaruutta puolustanut Ostapenko hävisi heti ensimmäisellä kierroksella Ukrainan Kateryna Kozlovalle.[27] Wimbledonissa hän ylsi välieriin, missä hävisi Angelique Kerberille. Pohjois-Amerikan kovien kenttien turnauksissa hän kärsi kaksi ensimmäisen kierroksen tappiota. Yhdysvaltain avoimissa hän eteni kolmannelle kierrokselle. Kauden neljässä päättävässä Aasian turnauksessa hän saavutti vain kaksi voittoa.[1]
Loppukaudesta uusi valmentaja ja turnausvoitto (2019)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenko aloitti kauden maailmanlistan sijalla 22. Kauden alku oli jopa edellistä vuotta vaisumpi. Hän hävisi avauskierroksen ottelunsa sekä Shenzhenissä, Sydneyssä että Australian avoimissa. Ranskan avoimissa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Viktoryja Azarenkalle. Wimbledonin avauskierroksella Hsieh Su-wei oli vahvempi. Yhdysvaltain avoimissa Ostapenko eteni kolmannelle kierrokselle, missä hävisi maailmanlistan sijalla 141 olleelle Kristie Ahnille.[1] Syyskuun huonosti sujuneen Aasian-kiertueen jälkeen Ostapenko värväsi valmentajakseen entisen tennispelaajan Marion Bartolin.[1][28] Heti sen jälkeen Ostapenko eteni loppuotteluun Linzissä, jossa hävisi loppuottelussa Cori Gauffille.[1] Seuraavaksi hän pelasi Luxemburgissa, jossa hän saavutti ensimmäisen turnausvoittonsa kahteen vuoteen. Loppuottelussa hän voitti Julia Görgesin.[29]
2020 ja 2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostapenko aloitti kauden 2020 Australian avoimilla, missä hävisi toisella kierroksella Belinde Bencicille. Fed Cupissa hän voitti maailmanlistan seitsemäntenä olleen Sofia Keninin. Ranskan avoimissa Ostapenko eteni kolmannelle kierrokselle voitettuaan maailmanlistan nelosen Karolina Pliskovan. Kolmannella kierroksella hän hävisi Paula Badosalle. Kauden aikana pelattiin normaalia vähemmän koronaviruspandemian vuoksi.[1]
Kauden 2021 Ostapenko aloitti Melbournessa pelatulla Gippsland Trophy -turnauksella, missä hän hävisi kolmannella kierroksella Elina Svitolinalle kolmessa erässä. Australian avoimissa hän hävisi avauskierroksen ottelunsa.[1]
Pelityyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskalaisen tennispelaajan Caroline Wozniackin mukaan Ostapenkon lyöntejä on vaikea lukea, ja hän lyö linjoja pitkin.[30] Ostapenko lyö kovaa ja nopeasti.[31] Ostapenko itse pitää suosikkilyöntinään rystyään, mutta on parantanut myös kämmenlyöntiään.[32]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Jeļena Ostapenko WTA:n sivuilla (englanniksi)
- ↑ Ballroom dance fan Ostapenko waltzes into Qatar semis sports.yahoo.com. Arkistoitu 18.8.2017. Viitattu 9.6.2017. (englanti)
- ↑ Going to the dance: Ostapenko vs. Halep in French Open final miamiherald. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Ostapenko Dances Into First Final Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016.
- ↑ Ben Rothenberg: Jelena Ostapenko’s Fans Don’t Cheer for Jelena. They Cheer for Alona. The New York Times. 8.7.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanti)
- ↑ Jeļena Ostapenko Billie Jean King Cup -sivustolla (englanniksi)
- ↑ Ostapenko Wins Wimbledon Junior Crown wtatennis.com. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Jeļena Ostapenko itftennis.com. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 18.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Who's who: ITF Junior Masters itftennis.com. Arkistoitu 15.9.2015. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Ostapenko Upsets Suárez Navarro At SW19 Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Beck Battles Past Ostapenko In Québec Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Ostapenko Reaches Doha Final Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Suárez Navarro Survives, Wins Doha Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Ranking Watch: Ostapenko New Teen Titan Women's Tennis Association. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ WTA Breakthrough Of The Month: Ostapenko Women's Tennis Association. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Muguruza Marches Into Rome QFs Women's Tennis Association. Viitattu 26.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Teen Osaka fights into 2nd round The Japan News. Arkistoitu 25.5.2016. Viitattu 26.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Sensaatiomainen tarina: sijoittamaton latvialaispelaaja Ranskan avointen mestariksi iltalehti.fi. Viitattu 11.6.2017.
- ↑ Tähti on syttynyt: Ostapenko sensaatiomaiseen mestaruuteen Ranskan avoimissa! yle.fi. Viitattu 10.6.2017.
- ↑ Alex Macpherson: Ranking Movers: Ostapenko soars into Top 20 after shock Roland Garros title WTA Tennis. 12.6.2017. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ David Kane: Austin: Ostapenko's RG win 'most impressive' moment of 2017 WTA Tennis. 28.7.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Jason Juzwiak: Kasatkina crushes Ostapenko in US Open third round WTA Tennis. 2.9.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Raoul Simons: Jelena Ostapenko breaks into WTA World Top 10 WTA Tennis. 11.9.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Korea Open highlights: Jelena Ostapenko victorious in Seoul after beating Beatriz Haddad Maia WTA Tennis. 24.9.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Porziņģis, Ostapenko named sports stars of the year lsm.lv. Viitattu 22.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Latvian lady tennis players beat Russia to advance to Fed Cup World Group II www.baltictimes.com. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Hallitseva mestari katsomoon heti avauskierroksella yle.fi. Viitattu 29.5.2018.
- ↑ Jelena Ostapenko working with Marion Bartoli in Linz Baseline. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Jason Juzwiak: Ostapenko eases past Goerges to claim Luxembourg title - 'I enjoyed this week so much' WTA Tennis. 20.10.2019. Viitattu 21.10.2019. (englanniksi)
- ↑ French Open semifinalist Jelena Ostapenko says dancing has helped USA Today. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ David Kane: Insider Analysis: Breaking down the final four at Roland Garros WTA Tennis. 8.6.2017. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Why Ostapenko's surprise run to French final is no fluke Espn.com. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jeļena Ostapenko WTA:n sivuilla (englanniksi)
- Jeļena Ostapenko ITF:n sivuilla (englanniksi)
| ||||||||||
