Janis Ferdinands Tidemanis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Janis Ferdinands Tidemanis vuoden 2017 postimerkissä.

Jānīs Ferdinands Tidemanis (1. lokakuuta 1897 Ventspils, Venäjän keisarikunta12. huhtikuuta 1964 Toronto, Kanada) oli latvialainen taidemaalari. Hän oli yksi harvoista modernismin edustajista Latvian 1930-luvun kuvataiteessa.[1]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tidemanis pestautui 14-vuotiaana laivapojaksi Arkangeliin menevään laivaan. Arkangelista hän jatkoi matkaansa New Yorkiin, missä hän opiskeli taidekoulussa. New Yorkista hän siirtyi vuonna 1912 Clevelandiin opiskelemaan sen taidekoulussa. Opiskelua kesti kaksi vuotta, ja häntä opetti professori Nagi. Hän palasi Latviaan vuonna 1920.[2]

Vuonna 1922 Tidemanis lähti vaimoineen Belgiaan opiskelemaan taidetta Antwerpenin taidekoulussa. Siellä häntä opetti hänen taiteeseensa merkittäviä vaikutteita antanut I. Opsomer. Tidemanis valmistui taidemaalariksi vuonna 1927. Kotimaahan paluu siirtyi, ja hän palasi Latviaan vuonna 1936.[2]

Ensimmäisen näyttelynsä Tidemanis piti Belgiassa vuonna 1928. Ensimmäisen näyttelynsä kotimaassaan hän piti vuonna 1929. Ranskassa hänellä oli näyttely vuonna 1931, samoin Liettuassa. Virossa ja Kanadassa hänellä oli näyttelyt vuonna 1936. Tidemanisin seinämaalaus koristi Latvian paviljonkia maailman kotitalousnäyttelyssä, ja hänet palkittiin maalauksestaan vuonna 1935. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin Belgian kuningas Leopold II:n nimeä kantava taidealan tunnustus.[2]

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1944 Tidemanis pakeni Latviasta Sveitsiin. Sveitsistä hän muutti 1948 Kanadaan, missä asettui aluksi Montrealiin. Vuonna 1953 hän muutti Torontoon, missä asui elämänsä viimeiset vuodet.[2]

Taiteesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tidemanisin taide sai merkittäviä vaikutteita ajan belgialaisesta ekspressionismista. Teoksissa on voimakkaat valon ja varjon kontrastit, ja Tidemanisin siveltimen käyttö on elävää ja temperamenttista.[1]

Tidemanis kuvasi maalauksissaan suurkaupunkeja, niiden satamia, väkijoukkoja, karnevaaleja, ja hänen vaimonsa esiintyy niissä nykyaikaisena kaupunkilaisnaisena.[1] Hän maalasi myös kukka-asetelmia ja alastontutkielmia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]