Jan-Olof Strandberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jan-Olof "Puppe" Strandberg (s. 5. marraskuuta 1956 Helsinki) on suomalainen sähköbassokitaristi, joka aloitti soittamisen jo 14-vuotiaana. Hän aloitti bassokitaraopintonsa Oulunkylän Pop/jazz -opistossa. Strandberg jatkoi opintojaan klassisen musiikin koulutusta antavassa Helsingin Konservatoriossa soittimenaan sähköinen kontrabasso, "upright bass".

Puppe Strandbergin ura alkoi varsinaisesti 1970-luvun puolivälissä Rauli Badding Somerjoen yhtyeessä. Ensimmäisen yhtyeensä "Funky President" hän kokosi yhdessä "Right-Hand" Hännisen kanssa 1977. Noihin aikoihin Jan-Olof soitti myös yhdessä Jukka Tolosen ja Ilkka Rantamäen kanssa. Rantamäen kanssa hän teki myöhemmin kolme albumiakin.

1980-luvun alkupuolella Jan-Olof soitti bassoa Steel City -yhtyeessä. Vuonna 1983 hän perusti Right-Hand Hännisen kanssa yhtyeen "F&F". Sen laulajaksi tuli Bianca Morales, jonka nimi liitettiin myöhemmin yhtyeen nimeenkin: "Bianca Morales & F.F". Yhtye esiintyi vuoden 1986 loppuun saakka. 1980-luvun loppupuolella Jan-Olof soitti yhdessä laulaja-huuliharpisti Pepe Ahlqvistin kanssa. He kävivät yhdessä kiertueella Puolassa vuonna 1987. Tämän jälkeen Jan-Olof soitti useita vuosia Ilkka Rantamäki Bandissa.

1990-luvun puolivälissä Puppe Strandberg aloitti muiden projektiensa ohessa soolouran. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa At The Music Box julkaistiin 1995. Seuraava albumi Great Moments levytettiin ja julkaistiin 1997. 1990-luvun lopulla Strandberg kehitteli ajatusta puoliakustisesta bassokitarasta. Soittimen - Strandberg Signature - suunnitteli ja rakensi Rauno Nieminen. Puppe Strandbergin albumi The Electric City julkaistiin elokuussa 2003 ja albumi Strandberg Project featuring Paul Jackson marraskuussa 2004.

Puppe Strandbergin muusikon ura jatkuu tällä hetkellä mm. Mel Gaynorin kansainvälisen The Fusion Project –ryhmän jäsenenä.