Jalousie (albumi)
| Jalousie Kehro | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 4. kesäkuuta 2021[1] | |
| Formaatti | LP + CD | |
| Tuottaja(t) | Samuli Laiho | |
| Tyylilaji | psykedeelinen musiikki | |
| Levy-yhtiö | Ektro Records | |
| Levymerkki | Ektro | |
| Kehron muut julkaisut | ||
| Urdiala 2019 |
Jalousie 2021 |
Hamlet 2022 |
Jalousie on Kehron kakkosalbumi, joka julkaistiin 4. kesäkuuta 2021.
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sovitukset Kehro, paitsi Kehrosta hautaan -kappaleen midisovitus: Hannu Saha
| Nro | Nimi | Sävel | Kesto |
|---|---|---|---|
| 1 | Timari | Ville Toikka | 4:23 |
| 2 | Jalojousi | Vesa Kaartinen | 3:31 |
| 3 | Sakara | Toikka | 4:09 |
| 4 | Hollo | Kaartinen | 3:12 |
| 5 | Salikko | Toikka | 3:58 |
| 6 | Hutko | Kaartinen | 2:30 |
| 7 | Lulli | Kaartinen | 4:10 |
| 8 | Kankuri | Toikka | 4:02 |
| 9 | Körtys | Toikka | 4:39 |
| 10 | Kehrosta hautaan | Kaartinen | 3:01 |
Yhtye[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ville Toikka – sähkökitara
- Vesa Kaartinen – akustinen kitara, banjo, huuliharppu
- Markku Kyyhkynen – kontrabasso
Vierailevat muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Samuli Laiho – akustinen kitara, syntetisaattori
- Janne Oinas – sähkökitara, syntetisaattori
- Marko Timonen – lyömäsoittimet
- Kalle Outila – kitara
- Hannu Saha – kokle, kantele, midi
- Mikko Helenius – bandoneon
- Jari Sikander - nokkahuilu
Tuotannon avainhenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janne Oinas & Samuli Laiho (Mankku Studio) – äänitys
- Janne Oinas (Studio Freda) – miksaus
- Pauli Saastamoinen (Finnvox Studio) – masterointi
- Tom Backström (Musta kirahvi) & EGS – kansien suunnittelu
- Samuli Laiho – tuottaja
- Vesa Kaartinen & Ville Toikka – vastaavat tuottajat
Levyn taustatietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehro on pieni kylä Urjalan kunnassa Vesilahden, Kylmäkosken ja Punkalaitumen rajamailla, noin 170 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Kylänraitti oli vilkkaimmillaan 1950-luvulla. Sen varrella toimi mm. posti, pankki, mylly, saha, puhelinkeskus, kaksi koulua ja kolme kauppaa. Asukkaita oli useita satoja.
Kehrolla oli jopa oma orkesteri, Jalousie nimeltään. Se tanssitti kansaa niin kylän maamiesseurantalolla kuin työväentalollakin. Muutaman vuoden ajan Jalousie ehti viihdyttää myös lähiseudun tanssilavoilla ”sopuhintaan”, niin kuin orkesterin käyntikortissa luki.
Nyt Jalousie on pelkkä alaviite Kehron kylänhistoriassa ja hämärä mielikuva aikalaisten muistoissa. Kylästä on jäljellä pelkkä raitti. Väkiluku lasketaan kymmenissä.
Jalousie-orkesteri oli kannustava esimerkki omaehtoisista kulttuuriharrastuksista, jotka innostivat ja elävöittivät pienten kyläyhteisöjen arkea. Tämä on hyvä syy antaa Kehron kakkosalbumille nimi Jalousie. Kehron debyyttialbumi Urdiala (Ektro Records, KRYPT–135) ilmestyi vuonna 2019.
1. Timari
1500-luvulla Kehron kylällä asui vasta muutama suku. Timari oli yksi kylän neljästä kantatilasta. Timarin rakennukset sijaitsivat kylää halkovan harjun länsipäässä. Vuosisadan loppupuolella tilaa isännöi koko Urjalan ensimmäinen nimeltä tunnettu pappi, Ericus Laurentii Jenz. Timari liitettiin 1600-luvun alkuvuosina Pakkasen kantatilaan ja satakunta vuotta myöhemmin Laurilaan (nykyiseen Honkolan kartanoon).
2. Jalojousi
Nimi on lainattu tanssiorkesterilta, jonka kolme Kehron kylän nuorta miestä perusti 1950-luvun lopulla. Orkesterin alkuperäinen nimi oli Jalousie – tanskalaisen Jacob Caden kansainvälisen ikivihreän (suomeksi Mustasukkaisuutta) mukaan. Kyläläisten suussa Jalousie vääntyi muotoon Jalojousi (Noble Bow). Orkesteri viihdytti lähiseudun tanssipaikoissa muutaman vuoden ajan 1950–60-lukujen vaihteessa.
3. Sakara
Sakara on yksi Kehron vanhimmista torpista. Se erotettiin Laurilan kantatilasta jo 1700-luvun puolella. Tilan nykyinen osoite on niinkin kansainvälinen kuin St. Paulintie. Nimi viittaa sekä tilan maailmaa kiertäneen isännän etunimeen että Hampurin punaisten lyhtyjen alueeseen. Isäntä oli tutustunut korttelien menoon jo ennen kuin Irwin Goodman kertoi siitä 1970-luvun hitissään St. Pauli ja Reeperbahn.
4. Hollo
Kehron kyläkeskuksen korkein kohta on Hollonkallio. Sen pohjoisrinteessä oli 1800-luvun puolivälissä perustettu Hollon torppa, joka myöhemmin muutettiin Laurilan kartanon mäkituvasi. 1900-luvun alkupuolella asukkaat lunastivat paikan itsenäiseksi Kalliontausta-nimiseksi palstatilaksi. 1900-luvun puolivälissä tilalla asui Viljo Koskinen, joka rakensi viraabelitöinään mm. viuluja ja aseita.
5. Salikko
Salikko oli alun perin Ali-Pakkasen torppa Sillanpäänvainiolla lähellä kylän keskustaa. Laurilan kartano osti torpan 1700-luvun puolivälissä. Torpparivapautuksen yhteydessä 1919 rakennukset siirrettiin syrjäisemmälle Metsäniityn tilalle, jonka maat lohkaistiin Honkolan kartanosta. Kartano lahjoitti hirret tilan uutta päärakennusta varten. Tilaa isännöi pitkään Ojasen Eino, joka oli tunnettu jutunkertoja.
6. Hutko
Hutko erotettiin 1500-luvun puolivälissä Pakkasen kantatilasta. 1700–1800-lukujen vaihteessa tila jaettiin kolmeen osaan: Iso-Hutko, Pikku-Hutko sekä Koivulan Hutko, joka 1900-luvun puolella liitettiin takaisin Pikku-Hutkoon. Samoihin aikoihin niistä erotettiin useita pieniä lohko- ja palstatiloja. Alkuperäiset Hutkot muuttivat 1800-luvun puolella Viialaan. Uudet asukkaat, Pastit muuttivat sukunimensä Hutkoksi. Hutkon Aaro oli yksi kylän tarinankertojista.
7. Lulli
Lulli on alun perin Hollon torpan luonnonavarainen laidunmaa, jonka laidassa oli vain pieni kaislakattoinen heinälato. Toisen maailmansodan jälkeen luonnonlaitumista ja ympäröivistä metsistä muodostettiin asutustila. Nimi tulee Lullinojasta, joka virtaa soisen Lullinlammen ja sen alapuolella olevien peltojen halki. Lammesta on jäljellä vain ripeet kevättulvien aikaan. Alueella pesii kuitenkin edelleen mm. kurkia, sorsia ja taivaanvuohia.
8. Kankuri
Kankuri on pohjoinen ja suurempi Kehron kylän kahdesta entisestä järvestä. Kyläläiset lähtivät sen rannoilta vuosisatojen ajan kalastus- ja metsästysmatkoilleen jopa satojen kilometrien päähän. Järvi ja siitä laskeva joki oli kulkuväylä myös naapurikylässä Savikoskella toimineeseen Laadun myllyyn. 1800-luvun alkupuolella Kankurinjärvi kuivattiin perkaamalla alapuolella ollut Kankurinkoski.
9. Körtys
Körtys on jopa kehrolaisten näkökulmasta takamaata – kaukana kaikesta, lähempänä Halkivahan kylää ja Riehunkulmaa. Lähes tiettömän taipaleen takana oli 1900-luvun alkupuolelle asti mökki, jonka viimeiset asukkaat olivat häipyneet 1860-luvun nälkävuosien aikoihin. Mökin pihalla on edelleen tervahaudan jäänteitä. Alue rajoittuu Rajakosken torpan kauimmaisiin peltoraivioihin, joita kutsutaan edelleen Körtykseksi.
10. Kehrosta hautaan
Kehro on suomenkielessä niin harvinainen sana, että esimerkiksi oikolukuohjelmat korjaavat sen useimmiten muotoon kehrä (whorl) tai kehto (cradle). Kehron paikallismurre taas ei tunne kirjakielen D-äännettä. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä syntyi sanaleikki Kehrosta hautaan, englanniksi sekä "From Kehro to grave" että "From cradle to grave". Hannu Sahan alun perin nokkahuilukvartetille sovittama orkestraatio kestää hyvinkin kehrosta hautaan asti.
Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ iTunes: Kehro - Jalousie music.apple.com. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Kehro: Jalousie Viitattu 22.10.2021.