Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 43
Toiminnassa 18.6.1941 - 6.12.1941
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esikunta ja Esikuntakomppania. Rykmentin esikunta, KRH- ja tykkikomppania ja rykmentin kolonna muodostettiin Mikkelin alueen miehistä.
  • I Pataljoona (I/JR 43) koostui Ristiinan, Anttolan ja Suomenniemen pitäjien miehistä.
  • II Pataljoona (II/JR 43) koostui Mäntyharjun miehistä.
  • III Pataljoona (III/JR 43) koostui Pertunmaan, Joutsan ja Luhangan miehistä. 7. komppania (7/III/JR43) koostui pertunmaalaisista ja perustettiin Lihavanpään kansakoululla.
  • 13. Komppania eli Kranaatinheitinkomppania (13./JR 43)
  • 14. Komppania eli Tykkikomppania (14./JR 43)
  • Kolonna (Kol./JR 43)

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.

Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuijamaa
  • Hiitola
  • Kaukola
  • Hytinlahti
  • Timoskala
  • Räisälä
  • Tiuri
  • Lähdekorpi
  • Humalainen
  • Kiviniemi
  • Lipola
  • Kirjasalo
  • Lempaala

JR 43:n hyökkäysvaiheen tappiot olivat[2]:

  • haavottuneita 939
  • kaatuneita 334
  • kadonneita 15
  • yhteensä 1288

Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 43 lakkautettiin 6. joulukuuta 1941. I/JR 43 alistettiin 1.12.1941 JR 1:lle. II/JR 43 kotiutettiin ja he irtautuivat etulinjasta 2.12.1941 ja aloittivat siirtymisen Mäntyharjulle, josta heidät kotiutettiin 9.-10.12.1941.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  2. Digitaaliarkisto digi.narc.fi. Viitattu 29.9.2016.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.