Jalkakäävät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkakäävät
Viuhkokääpä (Polyporus umbellatus)
Viuhkokääpä (Polyporus umbellatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Polyporaceae
Suku: Jalkakäävät
Polyporus
P. Micheli ex Adans. 1763
Katso myös

  Jalkakäävät Wikispeciesissä
  Jalkakäävät Commonsissa

Jalkakäävät (Polyporus) on Polyporaceae-heimoon kuuluva sienisuku. Se sisältää yksivuotisia, jalallisia kääpiä. Suku on kuitenkin osoittautunut polyfyleettiseksi, eikä jalkakääpien luokittelun uudistuksesta ole vielä yksimielisyyttä.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri sienitieteilijät ovat aikojen saatossa määritelleet Polyporus-suvun eri tavoin. Esimerkiksi vuonna 1821 Elias Magnus Fries luokitteli sukuun suurimman osan tunnetuista kääpälajeista. Myöhemmin vakiintui kuitenkin vuonna 1987 esitetty suppeampi määritelmä, jonka mukaan Polyporus sisältää vain jalallisia, yksivuotisia lajeja.[1] Vuonna 1991 tunnustettiin yhdeksän suomalaista jalkakääpälajia, joista yleisimmät olivat talvi- ja kevätkääpä.[2]

Myöhemmin fylogeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vuonna 1987 määritelty Polyporus on polyfyleettinen suku. Asiaa on pyritty ratkaisemaan siirtämällä lajeja muihin sukuihin, joita ovat ainakin Cerioporus, Favolus, Lentinus, Neofavolus ja Picipes. Kaikkia lajeja ei ole kuitenkaan vielä sekvensoitu, ja joitakin lajeja ei sekvensoinnista huolimatta ole vielä voitu yksiselitteisesti siirtää sopivampaan sukuun.[1]

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polyporus-suvun alkuperäisessä kuvauksessa ei määritetty tyyppilajia, mutta monet myöhemmät tutkijat ovat hyväksyneet tyyppilajin Polyporus tuberaster. DNA-tutkimusten perusteella määritelty Polyporus-suku sisältää ainakin seuraavat lajit:[1]

Alla on lueteltu suomalaiset lajit, joiden tieteellinen nimi on muuttunut Index Fungorumin mukaan.[2][3] Suomen Lajitietokeskus luokittelee ne kuitenkin edelleen Polyporus-sukuun.[4]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkakääpien itiöemät ovat yksivuotisia ja jalallisia. Rihmastorakenne on dimiittinen. Itiöt ovat läpikuultavia, ohutseinäisiä ja sylinterimäisiä. DNA-tutkimusten perusteella määritelty Polyporus sisältää vain lajeja, joiden jalka on vaalea. Ruskea- ja mustajalkaiset jalkakäävät kuuluvat DNA-tutkimusten mukaan muihin sukuihin, esimerkiksi Picipes-sukuun.[1]

Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkakäävät ovat valkolahottajia, joiden itiöemät kasvavat puulla tai maassa. DNA-tutkimusten määrittelemän suppean Polyporus-suvun itiöemät kasvavat joko suoraan lehtipuulla tai nousevat maanalaisista rihmastopahkoista.[1]

Hyötykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkakääpiin kuuluva viuhkokääpä on ruokasieni, jonka nuoret itiöemät ovat syötäviä. Lisäksi sen rihmastopahkoja käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä turvotusten hoitoon ja virtsanerityksen lisäämiseen. Sienen lääkinnällisiä vaikutuksia on tutkittu 2000-luvulla, ja viuhkokääpää sisältävien lääkevalmisteiden ja ravintolisien kysyntä on kasvanut. Kiinassa on myös kehitetty viuhkokäävän viljelyä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ji, X. et al.: Taxonomy, phylogeny and divergence times of Polyporus (Basidiomycota) and related genera. Mycosphere, 16.1.2022, 13. vsk, nro 1, s. 1–52. doi:10.5943/mycosphere/13/1/1. ISSN 2077-7019. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)
  2. a b Niemelä, Tuomo & Kotiranta, Heikki: Polypore survey of Finland 5. The genus Polyporus. Karstenia, 1991, 31. vsk, nro 2, s. 55–68. doi:10.29203/ka.1991.285. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)
  3. Search Index Fungorum Index Fungorum. Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)
  4. Jalkakäävät – Polyporus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 10.1.2023.
  5. Bandara, Asanka R. et al.: Polyporus umbellatus, an Edible-Medicinal Cultivated Mushroom with Multiple Developed Health-Care Products as Food, Medicine and Cosmetics: a review. Cryptogamie, Mycologie, 27.3.2015, 36. vsk, nro 1, s. 3–42. doi:10.7872/crym.v36.iss1.2015.3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]