Jönköping (kaljaasi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jönköping oli ruotsalainen kaksimastoinen kaljaasi, joka upotettiin noin 40 kilometrin päässä Raumalta koilliseen ensimmäisen maailmansodan aikana 3. marraskuuta 1916 sen ollessa matkalla Gävlestä Raumalle. Kaljaasin pysäytti saksalainen sukellusvene U-22, ja koska kaljaasin lastina oli sotakieltotavaraksi luokiteltua rautatavaraa ja alkoholia, se upotettiin lasteineen laivaan sijoitettujen räjähdyspanosten avulla. Kesällä 1998 hylyn alkoholilastin nostamisesta ja jakamisesta käytiin kova kiista ruotsalaisten ja suomalaisten kesken.

Jönköping oli rakennettu Ruotsissa Sjötropsin telakalla Vänernin rannalla vuonna 1896. Sen pituus oli 20,5 metriä ja leveys 6,67 metriä, ja siinä oli myös 18 hv apukone.

Matka ja lasti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jönköping lähti Gävlestä 26. lokakuuta 1916 lastinaan 17 tynnyriä punaviiniä Suomen Pankille, 67 tynnyriä konjakkia ja 50 laatikkoa (5 000 pulloa) samppanjaa Venäjän armeijalle sekä noin 35 tonnia erilaista rautatavaraa. Alus joutui välillä ankkuroitumaan huonon sään takia ja pääsi jatkamaan matkaa vasta 2. marraskuuta. Seuraavan päivän aamuna sen pysäytti saksalainen sukellusvene U-22, ja laivan kapteeni E. B. Eriksson joutui menemään sukellusveneeseen esittämään laivan ja sen kuljettaman lastin paperit. Sukellusveneen päällikkö Bruno Hoppe päätti upottaa kaljaasin, koska sen lastin joukossa oli sotakieltotavaraksi luokiteltua materiaalia. Kaljaasin runkoon sijoitettiin räjähdyspanoksia, ja laiva upotettiin räjäyttämällä sen jälkeen, kun sen miehistö oli siirretty sukellusveneeseen. Vähän ajan kuluttua upotettiin samalla tavalla toinen, Agir-niminen alus, ja myöhemmin kummankin laivan miehistöt jätettiin saksalaisten tarkastuksessa puhtain paperein selvinneeseen ruotsalaisalukseen.

Lastin nosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

65 metrin syvyydessä maanneen Jönköpingin hylyn löysi vuonna 1997 ruotsalainen sukeltajaryhmä C-Star apunaan suomalainen yritys Idäntie Ky. Laivan alkoholilastista syntyi tämän jälkeen kilpailu ruotsalaisten ja Idäntie Ky:n välille. Idäntie Ky:tä ryhtyi rahoittamaan liikemies Peter Fryckman, jonka mielestä hänellä oli oikeus lastiin sen vuoksi, koska osa siitä oli ollut matkalla Fryckmanin isoisän isän omistamaan liikkeeseen.

Kesä-heinäkuun vaihteessa 1998 Jönköpingin uppoamispaikalle saapui sekä Idäntie Ky:n alus että C-Starin vuokraama tanskalainen nosturialus Pernille Diver. Vakka-Suomen käräjäoikeus päätti 3. heinäkuuta, että Jönköpingin lasti kuului ruotsalaisille. Seuraavana päivänä C-Star ja Idäntie Ky pääsivät kuitenkin yhteistyösopimukseen, jonka mukaan Idäntie Ky avustaa hylyn nostossa ja saa neljäsosan nostetusta alkoholilastista. Peter Fryckman jätettiin kuitenkin tämän sopimuksen ulkopuolelle, ja hän vaatikin hylyn nostotöiden keskeyttämistä uhkasakon avulla, mutta Vakka-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tämän vaatimuksen.

Jönköpingin hylky saatiin nostettua pinnalle 24. heinäkuuta 1998. Hylky oli alun perin tarkoitus kuljettaa Gävleen museoitavaksi, mutta sen havaittiin olevan niin huonokuntoinen, ettei se olisi kestänyt kuljetusta. Hylyn alkoholilasti tuotti kuitenkin nostajille pettymyksen, sillä viinitynnyrit olivat hajonneet ja konjakki oli ehjänä nostetuissa 14 tynnyrissä muuttunut kelvottomaksi. Samppanjapulloista oli sen sijaan 2 100 kappaletta säilynyt hyvänlaatuisena. Lastin tyhjennyksen jälkeen Jönköpingin hylky laskettiin takaisin merenpohjaan.

Riita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuun lopulla C-Star ilmoitti, ettei se aikonut maksaa suomalaisille aiemmin sovittua osuutta myyntituloista, koska heidän mielestään riitatilanteessa tehty sopimus ei sitonut heitä. Peter Fryckman taas kertoi, että hän oli onnistunut nostamaan Jönköpingin hylystä vuoden 1998 aikana tuhansia pulloja venäläisen sukellusveneen avulla ja että hän aikoi myöhemmin myydä ne New Yorkissa huutokaupalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]