Jänönvihma
| Jänönvihma | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Vihmat Cytisus |
| Laji: | scoparius |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cytisus scoparius |
|
| Katso myös | |
Jänönvihma (Cytisus scoparius) eli jänönpapu on monivuotinen, kesävihanta ja yksikotinen pensas, joka kuuluu vihmojen sukuun ja hernekasvien heimoon.[1][2] Se on kotoisin Euroopasta mutta on levinnyt ihmisen avustamana myös muualle maailmaan.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönvihma on pysty tai koheneva, runsashaarainen ja piikitön pensas, jonka korkeus on tavallisesti 60–100 senttimetriä ja enimmillään 2 metriä.[1][3] Sillä on kalju, viisisärmäinen haararanka, johon on kiinnittynyt kierteisesti kolmilehdykkäisiä lehtiä. Nuorilla yksilöillä on karvainen haararanka ja ehyet lehtilavat. Yksittäinen lehdykkä on vihreä, 6–20 millimetriä pitkä, soikeanpitkulainen tai vastapuikea ja kalju tai myötäkarvainen.[1]
Jänönvihmalla on kaksineuvoiset, vastakohtaiset kukat, jotka puhkeavat lehtihankoihin yksittäin tai pareittain huhti–kesäkuussa.[1][3] Niissä on keltainen teriö, 5 millimetrin pituinen kalju verhiö, 10 millimetrin pituinen perä ja 10–14 millimetrin pituinen purje. Muiden hernekasvien tapaan sen hedelmät ovat palkoja.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönvihman luontainen levinneisyysalue Euroopassa ulottuu pohjoisessa Britteinsaarille ja Skandinavian eteläosiin, idässä Puolaan ja Romaniaan ja etelässä Iberian niemimaalle.[1][2] Se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, missä se luokitellaan nykyään haitalliseksi vieraslajiksi.[2] Suomessa sitä kasvatetaan joskus koristepensaana aivan eteläisimmällä rannikolla ja Ahvenanmaalla.[1][3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönvihma menestyy lauhkealla ja osin myös subtrooppisella vyöhykkeellä, lievästi mantereisissa olosuhteissa.[1] Se kasvaa yleensä hiekkaisella maaperällä ja aurinkoisilla paikoilla.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, s. 282. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ a b c d e Scotch Broom – Cytisus scoparius Exotic, Invasive and Problem Plants. The Wild Classroom. Arkistoitu 18.2.2011. Viitattu 28.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Blamey, Marjorie: Luonnonkukat väreittäin, s. 180. Suomentanut Kalliola, Iiris. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1998. ISBN 951-1-15196-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Jänönvihma (Cytisus scoparius)[vanhentunut linkki]
- ITIS: Cytisus scoparius (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Cytisus scoparius (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Cytisus scoparius[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Cytisus scoparius (Scotch broom) (englanniksi)
| ||||||||||