Ivan Vahylevytš
| Ivan Vahylevytš | |
|---|---|
| Вагилевич Іван Миколайович | |
 Ivan Vahylevytš |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. syyskuuta 1811 Stanislavin alue, Galitsia |
| Kuollut | 10. toukokuuta 1866 (54 vuotta) Lviv |
| Ammatti | runoilija, kansantieteilijä, kielitieteilijä |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Dalibor, Volk Zaklyka |
| Tuotannon kieli | puola, ukraina |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ivan Vahylevytš, salanimiä Dalibor ja Volk Zaklyka, (2. syyskuuta 1811 Jasen, Stanislavin alue, Galitsia – 10. toukokuuta 1866 Lviv) oli länsiukrainalainen runoilija, kielitieteilijä ja kansatieteilijä. Hän edusti runoilijana romantiikan tyylisuuntaa ja kuului Galitsian renessanssiin.[1]
Kun Vahylevytš opiskeli 1830-luvulla Lvivin yliopistossa ja Lvivin ortodoksisessa teologisessa seminaarissa, hänen tuttaviinsa kuuluivat Markijan Šaškevytš ja Jakiv Holovatskyi, ja he perustivat kirjailijaryhmän Ruteenikolmikko (Ruska trijtsja)[1], joka julkaisi merkittävän kirjallisen kalenterin Rusalka Dnistrovaja[2]. Opintojen aikana hän teki arkeologista ja kansatieteellistä kenttätyötä Länsi-Ukrainan kylissä. Hän joutui näkemystensä ja yhteyksiensä vuoksi sekä kirkon että Itävallan viranomaisten häirinnän kohteeksi. Hän sai pappisvihkimyksen 1846 ja toimi pappina Nestanychissä Zolotšivin piirissä. Vuosien 1848–1849 Itävallan mullistusten aikana hän työskenteli Lvivissä kansallismielisen Dnewnyk Ruskij -lehden päätoimittajana. Hän erosi samana vuonna uniaattikirkosta sen kanssa syntyneiden ongelmien vuoksi ja kääntyi luterilaiseksi. Luterilaisuutensa ja puolalaismyönteisen politiikkansa vuoksi hän sai vakituista työtä vasta vuonna 1862 Lvivin kaupunginarkistonhoitajana.[1]
Vahylevytš käytti 1829–1841 runoja kirjoittaessaan pääasiassa puolaa mutta kirjoitti myös ukrainaksi. Ukrainan kieltä käsittelevässä julkaisemattomassa tutkielmassaan (1841–1849) hän yhtenä ensimmäisistä käsitteli ukrainan kieltä erillisenä puolasta ja venäjästä. Hän erotti siinä Galitsian ja Kiovan murreryhmät. Samoja näkemyksiä hän esitti myös 1845 ja 1846 julkaisemissaan puolalaisissa kielioppikirjoissa. Vahylevytš julkaisi 1848 Dnewnyk Ruskij -lehdessä artikkeleita, joissa hän käsitteli Ukrainaa erillisenä kulttuurisena kokonaisuutena, kansankielisen opetuksen tarvetta ja ukrainankielistä kirjallisuutta. Hänen julkaisematon sanakirjansa (1834–1844) sisältää yli 10 000 ukrainan kielen sanaa. Vaikka hän kirjoitti tuotantonsa pääasiassa puolaksi, hän pysyi kuolemaansa asti uskollisena ukrainofiilisille ja demokraattisille periaatteilleen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Senkus, Roman: Vahylevych, Ivan Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 26.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Senkus, Roman: Rusalka Dnistrovaia Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ivan Vahylevytš Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
