Italian metsät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyökkimetsää Toscanan Amiatavuorella.

Italian metsät kuuluvat enimmäkseen nahkealehtiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka on vallitseva kasvillisuusvyöhyke Välimeren ympäristössä sekä sen Euroopan että Afrikan puoleisella osalla. Pohjoiset osat Italiaa kuuluvat lauhkeaan lehti- ja sekametsävyöhykkeeseen ja vuoristoseudut vuoriston havumetsävyöhykkeeseen. Suurin osa Italian metsistä on erilaisia pyökki- ja tammimetsiä.[1]

Italia on Euroopan kuudenneksi metsäisin maa.[2] Italian maapinta-alasta noin 39 prosenttia on metsää, ja metsän peittoala on lisääntynyt 1970-luvun jälkeen.[3] Metsäpinta-ala on lisääntynyt, kun etenkin vuoristoseuduilla maata on siirtynyt pois maatalous- ja laidunnuskäytöstä.[2] Italian metsäisin maakunta on Luoteis-Italian rannikolla sijaitseva Liguria, jonka metsäpinta-alaosuus on noin 81 %.[4]

Italian metsien kokonaispinta-ala on 12 miljoonaa hehtaaria.[3] Suurin osa metsistä sijaitsee vuoristoalueilla ja mäkisen maaston alueilla.[3] Puuston tilavuus on 1,3 miljardia kuutiometriä.[5] Metsien maanpäällinen hiilivarasto on 430–460 miljoonaa hiilitonnia.[6] Vuonna 2005 Italian metsistä 30 % oli suojeltu.[2] Italian metsät ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta monipuoliset, sillä Italiassa kasvavia puulajeja on 117 (kaksi kolmasosaa Euroopan puulajeista), ja Euroopan ympäristöviraston tunnistamista neljästätoista eurooppalaisesta metsätyypistä kymmentä esiintyy Italiassa.[1]

Yksityiset metsänomistajat omistavat 65 % Italian metsistä. Suurin osa julkisista metsänomistajista on kuntia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Foreste e biodiversità, troppo preziose per perderle. Le risposte alle domande più frequenti. (pdf) ISPRA – Istituto Superiore per la Protezione e Ricerca Ambientale. Viitattu 2.9.2020. (italiaksi)
  2. a b c d FAO: Rapporto FAO sulle Risorse Forestali Mondiali 2005 (FRA 2005). La situazione forestale in Italia. fao.org. Arkistoitu 2.12.2020. Viitattu 2.9.2020. (italiaksi)
  3. a b c Vitullo, M. ja Federici, S.: National Forestry Accounting Plan (NFAP). Italy. (pdf) joulukuu 2018. Ministero dell'ambiente e della tutela del territorio e del mare. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  4. Munafò, M. ja Marinosci, I. (toim.): TERRITORIO. Processi e trasformazioni in Italia. (pdf) Rapporti 296/2018. 2018. ISPRA - Istituto Superiore per la Protezione e la Ricerca Ambientale. (italiaksi)
  5. Volume del fusto e dei rami grossi. INFC, Inventario nazionale delle foreste e dei serbatoi forestali di carbonio. I caratteri quantitativi - tabelle.. 13.11.2017. Consiglio per la ricerca in agricoltura e l'analisi dell'economia agraria (CREA). Viitattu 2.9.2020.
  6. ISPRA - Istituto Superiore per la Protezione e la Ricerca Ambientale: Italian Greenhouse Gas Inventory 1990–2018, s. 607. Raportti 318/20. ISPRA, 2020. ISBN 978-88-448-0993-5. Teoksen verkkoversio.