Isolyhtysilmä
| Isolyhtysilmä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Limapääkalat Beryciformes |
| Heimo: | Lyhtysilmät Anomalopidae |
| Suku: | Anomalops |
| Laji: | katoptron |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anomalops katoptron |
|
| Katso myös | |
Isolyhtysilmä (Anomalops katoptron) on lyhtysilmiin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan syvistä vesistä indopasifiselta merialueelta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolyhtysilmä voi kasvaa suurimmillaan noin 35 cm pitkäksi. Laji on ruumiinmuodoltaan pitkänomainen ja suuri- ja tylppäpäinen. Silmät ovat suuret. Kalalla on kaksi selkäevää, joista taaempi on pidempi. Isolyhtysilmän pyrstöevä on haarautunut. Silmien alla on valoelimet, joissa elää bioluminoivia Photodesmus katoptron-bakteereja. Kala voi sammuttaa valoelimen kääntämällä sen elimen sisäänpäin erityiseen taskuun. Väriltään laji on harmaa ja päästään musta.[2][3][4][5][6][7]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolyhtysilmää tavataan alueelta, joka ulottuu Japanista Australiaan ja itään Tuamotulle. Päivisin kala elää korallien koloissa syvimmillään noin 365 metrin syvyydessä. Yöllä ne nousevat matalampiin vesiin ja liikkuvat suurina parvina. Isolyhtysilmän ravintoa ovat planktoneläimet ja se käyttää valoelintään saaliin paikantamiseen. Valoelimellä on myös merkitystä yksilöidenvälisessä viestinnässä.[1][2][3][4][5][8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Moore, J.: Anomalops katoptron IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Anomalops katoptron (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b David A. McKee, Henry Compton: Fire in the Sea, s. 120. Texas A&M University Press, 2014. ISBN 978-1-62349-031-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Danté Fenolio: Life in the Dark, s. 128. JHU Press, 2016. ISBN 9781421418643. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Twofin Flashlightfish, Anomalops katoptron (Bleeker 1856) Fishes of Australia. Museums Victoria. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Great Flashlightfish The Cook Islands Natural Heritage Trust. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Tory A.Hendry & Paul V.Dunlap: The uncultured luminous symbiont of Anomalops katoptron (Beryciformes: Anomalopidae) represents a new bacterial genus. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2011, 61. vsk, nro 3, s. 834-843. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2021.
- ↑ Jens Hellinger, Peter Jägers, Marcel Donner, Franziska Sutt, Melanie D. Mark, Budiono Senen, Ralph Tollrian & Stefan Herlitze: The Flashlight Fish Anomalops katoptron Uses Bioluminescent Light to Detect Prey in the Dark. PLOS One, 2017, 12. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Peter Jägers, Louisa Wagner, Robin Schütz, Maximilian Mucke, Budiono Senen, Gino V. Limmon, Stefan Herlitze & Jens Hellinger: Social signaling via bioluminescent blinks determines nearest neighbor distance in schools of flashlight fish Anomalops katoptron. Scientific Reports, 2021, 11. vsk. (englanniksi)
|