Isolehtikuusipistiäinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Isolehtikuusipistiäinen
Isolehtikuusipistiäisen toukkia
Isolehtikuusipistiäisen toukkia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Tenthredinoidea
Heimo: Lehtipistiäiset Tenthredinidae
Alaheimo: Nematinae
Suku: Pristiphora
Laji: erichsonii
Kaksiosainen nimi

Pristiphora erichsonii
Latreille, 1810

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Isolehtikuusipistiäinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isolehtikuusipistiäinen Commonsissa

Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolehtikuusipistiäinen on noin yhdeksän millimetriä pitkä. Sillä musta pää ja keskiruumis. Takaruumista kiertää oranssi nauha. Toukat ovat täysikasvuisina puolitoista senttimetriä pitkiä, mustapäisiä ja päältä harmaanvihreitä, alta vaaleampia.[1][2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolehtikuusipistiäiset viihtyvät kosteilla alueilla, jossa niitä saalistavat pikkujyrsijät eivät viihdy. Pistiäiset munivat puuhun, jossa jälkeläiset viettävät toukkavaiheen. Puuksi kelpaavat kaiken kokoiset ja ikäiset siperian- ja euroopanlehtikuuset.[1]

Laji parveilee kesä–heinäkuussa. Naaras laskee 40–50 munaa lehtikuusen pitkäversojen toiselle puolelle tehtyyn taskuun, mikä saa versot kiertymään. Toukat kuoriutuvat loppukesällä ja siirtyvät lyhytversoihin. Toukat elävät puussa 2,5–4 viikkoa neulasia syöden. Ne liikkuvat ryhmänä ja syövät yhden oksan paljaaksi ennen kuin siirtyvät seuraavaan. Aikanaan pudottautuvat maahan ja valmistavat kotelokopan, jossa ne yleensä talvehtivat ennen koteloitumista. Toukat koteloituvat yleensä seuraavana kesänä, joskus kuitenkin jo syksyllä. Seuraavan vuoden alkukesällä aikuiset kuoriutuvat koteloistaan ja aloittavat parveilun.[1][2]

Isolehtikuusipistiäinen on metsätaloudelle haitallinen tuhohyönteinen. Toukat voivat suurina määrin kaluta puun paljaaksi, mikä hidastaa vuosikasvua ja altistaa puun sairauksille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Metsätuho-opas: Isolehtikuusipistiäinen
  2. a b McLean: http://web.forestry.ubc.ca/fetch21/FRST308/lab5/pristiphora_erichsonii/sawfly.html (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]