Isabella (Kaarle V:n puoliso)

Keisarinna Isabella, Tizian 1548

Isabella (24. lokakuuta 1503 Lissabon, Portugali – 1. toukokuuta 1539 Toledo, Espanja) oli portugalilainen prinsessa ja serkkunsa, Espanjan kuningas, keisari Kaarle V:n puoliso.

Hän oli Espanjan ja Saksan kuningatar ja Alankomaiden valtiatar vuosina 1526–1539, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna sekä Italian kuningatar vuodesta 1530 lähtien. Hän toimi Espanjan valtionhoitajana vuosina 1529–1532, 1535–1536 ja 1538–1539 puolisonsa lukuisten matkojen aikana.

Suku ja koulutus

Isabellan vanhemmat olivat Portugalin kuningas Emanuel I ja tämän toinen puoliso, prinsessa Maria Aragonialainen. Hänellä oli yhdeksän sisarusta, joista hän oli vanhin tytär. Vanhin veli oli Portugalin kuningas Juhana III; Beatrice (1504–1538) avioitui Savoijin herttua Kaarle III:n Savoijin herttuan kanssa; Luis, Bejan herttua (1506–1555) pysyi naimattomana; Ferdinand, Guardan herttua (1507–1534) avioitui Marialvan kreivitär Guiomar Coutinhon kanssa; Afonso (1509–1540) ja Portugalin kuningas Henrik I olivat kardinaaleja ja Duarte, Guimarãesin herttua (1515–1540) avioitui Isabella Braganzan, Braganzan herttua Jaimen tyttären kanssa sekä oli Portugalin kuningas Juhana IV:n isoisoisä.

Hän sai opetusta taiteissa ja musiikissa ja oppi lukemaan ja kirjoittamaan latinaa, espanjaa, englantia ja ranskaa. Hänen äitinsä huolehti uskonnollisesta ohjauksesta, ja he kävivät usein yhdessä kirkossa. Hänen isänsä oli tyytyväinen tyttären ahkeruuteen ja oppivaisuuteen, ja siirsi Isabellan neljätoistavuotispäivänä tämän nimiin merkittävän maaomaisuuden.

Keisari Kaarle V:n ja keisarinna Isabellan kaksoismuotokuva, Peter Paul Rubens

Avioliitto

Kaarle V harkitsi pitkään Englannin prinsessa Maria Tudorin (tuleva Maria I) kihlaamista, sillä Englanti olisi ollut tärkeä liittolainen. Maria Tudor oli syntynyt vuonna 1516, joten hänen aikuistumiseensa olisi vielä aikaa. Isabellan käly Katariina Itävaltalainen neuvotteli aktiivisesti Espanjan ja Portugalin suhteiden lähentymisen eduista. Parlamentti hoputti Kaarlea valitsemaan vaimon, joka kykenisi synnyttämään pian kruununperillisen. Niinpä Isabella ja Kaarle avioituivat 11. maaliskuuta 1526 Sevillassa.

Isabellalle ja Kaarlelle syntyi seitsemän lasta, joista kolme eli aikuisiksi:

• Filip II, Espanjan ja Portugalin kuningas (1527–1598), avioitui neljä kertaa: kaksinkertaisen serkkunsa Portugalin prinsessa Maria Manuelan kanssa, Englannin kuningatar Maria I Tudorin kanssa, Ranskan prinsessa Élisabet de Valois'n kanssa ja sisarentyttärensä prinsessa Anna de Austrian kanssa.

• Maria, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna (1528–1603), avioitui serkkunsa, keisari Maksimilian II:n kanssa

  

  Freskosarja La Gloria, jonka Kaarle V tilasi vaimonsa Isabellan muistoksi, Tizian 1551-1554

• Juana de Austria (1535–1573), avioitui 1552 kaksinkertaisen serkkunsa, Portugalin prinssi João Manuelin (1537–1554) kanssa. Heidän poikansa oli Portugalin kuningas Sebastian I. Toimi veljensä Filip II:n ollessa ulkomailla tämän valtionhoitajana vuosina 1554–1556 ja 1556–1559.

Isabella hallinnoi Espanjaa vuosina 1529–1532, 1535–1536 ja 1538–1539 Kaarlen ollessa ulkomailla.

Keisarinna Isabellan pronssinen patsas, jonka Kaarle V:n tilasi Leone Leonilta, 1550–1555, esillä El Prado -museossa Madridissa

Perintö

Kaarle V tilasi vuonna 1543 suosikkitaiteilijaltaan Tizianilta Isabellan muotokuvan tämän kuoleman jälkeen. Ensimmäiseen muotokuvaan oli mallina aikaisempi teos, joka oli näköinen mutta ei kovin taiteellinen. Kaarle ei ollut tyytyväinen Tizianin maalaamaan kotkannenään, vaikka se oli ilmeisesti varsin todenmukainen, vaan korjautti kuvaan siromman nenän. Ensimmäinen versio on tuhoutunut tulipalossa, mutta toinen Tizianin maalaama, vuonna 1548 valmistunut muotokuva on Museo del Pradossa. Tizian maalasi Isabellasta ja Kaarlesta myös kaksoismuotokuvan, josta on olemassa Peter Paul Rubensin tekemä kopio. Tizian maalasi Isabellasta useita muotokuvia, kuten freskosarjan osassa nimeltä La Gloria. Kaarle piti näitä muotokuvia mukanaan aina matkustaessaan ja vetäytyessään Yusten luostariin vuonna 1555.

Kaarle tilasi Isabellan muistoksi useita kunnianosoituksia taiteen ja musiikin alalta vuodesta 1540 lähtien, jolloin hän tilasi flaamilaisen säveltäjä Thomas Crecquillonin säveltämään musiikkia keisarinnan kunniaksi. Crecquillon sävelsi Missa Mort m'a privé -teoksensa muistoksi Isabellalle, joka ilmaisee tämän miehen surua ja toiveen taivaalliseen jälleennäkemiseen rakkaan vaimonsa kanssa. Toinen musiikillinen kunnianosoitus hänelle on ranskalais-flaamilaisen säveltäjän Nicolas Payenin vuonna 1545 säveltämä Carole cur defles Isabellam.