Invarteräs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauta-nikkeli -seoksen lämpölaajenemiskertoimet eri seossuhteilla. Jyrkkä minimi on kohdassa 36% Ni.
Invar-metallipaloja

Invar tarkoittaa metalliseoksia, joille on ominaista erittäin pieni ja toisinaan jopa negatiivinen lämpölaajenemiskerroin tietyllä lämpötila-alueella. Nimitys invar on peräisin sanasta invarianssi ('muuttumaton').

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Invar-seoksia käytetään suurta mittatarkkuutta vaativiin instrumentteihin, mittalaitteisiin ja kronometreihin, joille on tärkeää mittojen muuttumattomuus lämpötilan vaihdellessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Invar-ominaisuuden havaitsi 1896lähde? rautanikkeliseoksessa Fe65Ni35 sveitsiläinen fyysikko Charles Édouard Guillaume,[1] joka sai 1920 keksinnöstään Nobelin fysiikanpalkinnon. Hän työskenteli mittoja ja painoja hallinnoivassa virastossa, jossa hän etsi halvempaa vaihtoehtoa mittanormaaleissa käytetylle platina-iridiumseokselle.

Metalliseokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fe65Ni35-invar sisältää 65 prosenttia rautaa (Fe) ja 35 prosenttia nikkeliä (Ni)[1]. Mekaanisia ominaisuuksia säädellään seostamalla yksi prosentti magnesiumia (Mn), piitä (Si) ja hiiltä (C). Lämpölaajenemiskerrointa saadaan pienennetyksi edelleen seostamalla viisi prosenttia kobolttia (Co).

Nykyisin tunnetaan useita muitakin seoksia, joilla on invar-ominaisuus:

pintakeskiset 
FeNi, FePt, FePd, FeMn, CoMn, FeNiPt, FeNiMn, CoMnFe...
tilakeskiset 
CrFe, CrMn
heksagoninen 
CoCr
amorfisia 
FeB, FeP...
Laves-faasit ja metalliyhdisteet
TiFe2, ZrFe2, RECo2 (RE=harvinaiset maametallit paitsi Eu), FeC, Dy2(FeCo)17...

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Facta 2001, osa 6, palsta 597, hakusana "magia". WSOY 1981 ISBN 951-0-10227-X