Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services
Emblem of the United Nations.svg
Perustettu 2012[1]
Tyyppi YK:n paneelijärjestö
Toimiala tiede, ympäristöpolitiikka, luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut
Päämaja Saksa Bonn, Saksa[1]
Toiminta-alue maailman hallitustenvälinen
Jäsenet 132 jäsenvaltiota[2]
Puheenjohtaja Ana María Hernández Salgar[3]
( Kolumbia)
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
www.ipbes.net

Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES[4] (engl. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) on YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita käsittelevien tieteen ja politiikan toimijoiden yhdistäminen sekä niiden toiminnan kehittäminen ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi.[1][5][6] Tutkijoiden lisäksi myös jäsenmaiden hallitusten edustajat hyväksyvät tieteellisten avainlöydösten perusteella päätöksentekijöille annettavat suositukset. IPBES on toiminnassaan riippumaton ja se palvelee ensisijaisesti biodiversiteettisopimuksia koskevan päätöksenteon tarpeita[7]. IPBES:in rinnakkaisjärjestö on YK:n Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.[8][9]

Järjestön poliittinen tuki ja tarve muodostuivat Busanin päätöksellä kesäkuussa 2010 ja vuoden 2011 aikana pidettiin sen toimintatapoja käsitteleviä työpajoja, joista joulukuun työpaja järjestettiin Saksan Bonnissa.[10] Vuonna 2019 järjestössä oli 132 jäsenvaltiota.[2] Toukokuussa 2019 IPBES julkaisi ympäristön monimuotoisuutta ja ihmisten toimintaa käsittelevän Global Assessement on Biodiversity and Ecosystem Services -arviointiraportin.[11][12]

Suomi liittyi IPBES:in jäseneksi sen perustamisvuonna 2012[13]. Kansallisesti järjestön tavoitteita toteuttaa ympäristöministeriön asettama kansallinen IPBES-työryhmä[14].

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IPBESn toiminta jakaantuu seuraaviin osioihin[1][6]:

  • Yleiskokous on IPBES:in päättävä elin, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Yleiskokous kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa.
  • Tarkkailijoita voivat olla: valtiot, jotka eivät vielä ole IPBES:in jäseniä; erilaiset kansainväliset sopimukset, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelun yleissopimus (The Convention on Biological Diversity, CBD); erilaiset YK:n toimielimet; sekä muut luonnon monimuotoisuuden parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.
  • Toimiston muodostavat IPBES:in puheenjohtaja Ana María Hernández Salgar, neljä varapuheenjohtajaa sekä viisi virkailijaa, jotka ohjaavat IPBES:in hallinnollisia tehtäviä.
  • Monialaisen asiantuntijapaneelin tehtävänä on seurata IPBES:in tieteellistä ja teknistä toimintaa. Se koostuu viidestä asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat kutakin YK:n maantieteellisiä aluetta.
  • Asiantuntija- ja työryhmien tehtävänä on laatia IPBES:in kansainväliset arvioinnit ja muut selvitykset. Ne muodostuvat kulloinkin tehtävään valituista tutkijoista ja asiantuntijoista.
  • Sidosryhmiin kuuluvat kaikki IPBES:in tuotosten sisällöntuottajat ja loppukäyttäjät.
  • Sihteeristö ja tekninen tuki mahdollistavat IPBES:in tehokkaan toiminnan tukemalla yleiskokousta, toimistoa ja monialaista asiantuntijapaneelia sekä hoitamalla hallinnollisia tehtäviä. Sihteeristo sijaitsee Saksassa Bonnissa, ja sitä johtaa IPBES:in pääsihteeri Anne Larigauderie.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön toiminta voidaan ryhmitellä neljään toisiaan täydentävään osa-alueeseen[1][6]:

  1. Arviointiraporttien tuottaminen. Aiheina erilaiset teemat (esim. pölytys, pölyttäjät ja ruoantuotanto[15]) ja mentelmät (esim. skenaariot ja mallinnus[16]) sekä maailmanlaajuisesti että alueellisesti (esim. keväällä 2019 valmistunut maailmanlaajuinen arviointi luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista[12]). Arviointiraportit perustuvat sekä tieteelliseen että paikallisten ja alkuperäisasukkaiden kokemusperäiseen tietoon.
  2. Politiikkatoimien tukeminen. Oleellisten työkalujen ja menetelmien tunnistaminen sekä niiden käytön ja jatkokehittämisen edistäminen.
  3. Valmiuksien lisääminen ja tiedon tuottaminen. Jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien tärkeimpien tieto- ja aineistotarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen sekä valmiuksien lisääminen.
  4. Tiedotus ja viestintä: Järjestön työn ja tuotosten saavuttavuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e What is IPBES? About. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  2. a b Nature’s decline ‘unprecedented’ in human history: 1 million species threatened with extinction News Agenda: Management. 6.5.2019. Radboud University. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  3. New IPBES Chair Announced News. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  4. Peuhkuri, Lea: YK-raportti paljasti: Miljoonan lajin sukupuuttovaaran lisäksi ihmiset taistelevat myös keskenään luonnonvaroista yli 2500 konfliktissa – taustalla väestönkasvu ja ylikulutus Aamulehti. 6.5.2019. Alma Media. Viitattu 13.1.2020.
  5. Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) UN Bonn. IPBES (Yhdistyneet kansakunnat). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  6. a b c Luontopaneeli: Luontopaneeli - Mikä on IPBES? 22.10.2019. Viitattu 16.1.2020.
  7. Ympäristöministeriö: Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi – Sopimukset kansainvälisen ympäristöyhteistyön edistäjinä. Ympäristöministeriö, 2018. ISBN 978-952-11-4810-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
  8. Biodiversity crisis is worse than climate change, experts say University of Copenhagen. 20.1.2012. Science Daily. Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  9. Lovejoy, Thomas E.: Eden no more Science Advances 5 (5). 6.5.2019. American Association for the Advancement of Science (AAAS). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  10. IPBES in Bonn Content. 10.12.2011. The International Union for Conservation of Nature (IUCN). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  11. IPBES 2019 GLOBAL ASSESSMENT REPORT ON BIODIVERSITY AND ECOSYSTEM SERVICES Ecosystems & Biodiversity. 7.5.2019. European Association of Environmental and Resource Economists (EAERE). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
  12. a b Peuhkuri, Lea: YK-raportti paljasti: Miljoonan lajin sukupuuttovaaran lisäksi ihmiset taistelevat myös keskenään luonnonvaroista yli 2500 konfliktissa – taustalla väestönkasvu ja ylikulutus Aamulehti. 6.5.2019. Alma Media. Viitattu 13.1.2020.
  13. Finland | IPBES ipbes.net. Viitattu 16.1.2020.
  14. Ympäristöministeriö: Luontopaneelista riippumaton tutkijapaneeli luonnon monimuotoisuuden edistämiseen – jäsenet haussa 17.2.2020. Ympäristöministeriö. Viitattu 25.6.2020.
  15. Potts, S & Imperatriz-Fonseca, C & Ngo, H (eds): The assessment report of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services on pollinators, pollination and food production. Bonn, Germany: IPBES, 2016. ISBN 978-92-807-3567-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
  16. Ferrier, Simon ym.: The methodological assessment report on scenarios and models of biodiversity and ecosystem services. Bonn, Saksa: IPBES, 2016. ISBN 978-92-807-3569-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]