Innovatiivisuus
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: koko ensimmäinen kappale on hämärää itsensä ympäri pyörivää kehää |
Innovatiivisuus on luovuuden ja keksimisen lähikäsite[1][2]. Innovatiivisuudella voidaan tarkoittaa ominaisuutta, joka on kykyä ja halua luoda ja ottaa käyttöön innovaatioita eli tietynlaista uudistus- ja uudistumisvalmiutta. Innovatiivisuus voi ilmetä esimerkiksi yksittäisissä ihmisissä, yrityksissä tai alueissa. Lisäksi toimintaa itsessään voidaan kuvailla innovatiiviseksi. Rajatummin määriteltynä innovatiivisuutta on yksinkertaisesti kyky luoda innovaatioita, laajemmin tulkittuna innovatiivisuus on avoimuutta uusia ideoita ja uudistuksia kohtaan[3][4]
Yleisesti todetaan, että innovatiivisuutta tarvitaan paitsi liiketoiminnassa, myös koko yhteiskunnassa, jotta kiihtyvässä kasvutahdissa on mahdollista pärjätä[5]. Yhteiskunnallisella tasolla innovatiivisuuteen liittyy kaksi ulottuvuutta: (1) kyky luoda kehittämisen ja tutkimuksen avulla uutta osaamista ja uutta tietoa ja (2) kyky luoda uudenlaista liiketoimintaa.lähde?
Innovatiivisuuden osatekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Innovatiivisuuden voidaan katsoa olevan luovuutta, johon liittyy käytäntöönsaattamispyrkimysselvennä. Esimerkiksi innovatiivisuudesta väitelleen Reijo Siltalan mukaan innovatiivuus on monipuolista oppimista edellyttävää (1) luovuutta, jolla on prosessiin tai tapahtumaan liittyviä (2) positiivisia vaikutuksia (3) käytännössä.[1]
Innovatiiviseksi työyhteisöksi kehittyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Robert D. Behnin mukaan innovatiiviseksi työyhteisöksi voi tietoisesti pyrkiä kehittymään.[6]
Tärkeää tällöin on kymmenen perusperiaatetta:
- Vastaa välittömästi pyyntöihin työolosuhteiden parantamisesta
- Salli virheitä
- Luo tietty päämäärä ja tapa arvioida suorituksia
- Laajenna työnkuvia
- Siirrä ihmisiä eri tehtäviin
- Palkitse ryhmiä, älä yksittäisiä henkilöitä
- Tee hierarkia niin mahdollisimman vähäiseksi
- Hajota toiminnallisia yksiköitä
- Anna jokaiselle kaikki työssä tarvittava tieto
- Tuo esiin ja kerro toimivista innovaatioista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Siltala, R. 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Turku: Turun yliopistolähde tarkemmin?
- ↑ Suomala, J. et al. 2005. Liiketalousinnovaation keksiminen on myös kognitiivinen prosessi. Aikuiskasvatus 25 (3), sivut 180–190.
- ↑ Suutari, T. & Heiskanen, U. 2007. Innovatiivisuus yhteisöjen paikallisessa kehittämisessä. Raportteja 23. Helsinki: Helsingin yliopisto.lähde tarkemmin?
- ↑ Alves, J. et al. 2007. Creativity and Innovation through Multidiscplinary and Multisectoral Cooperation. Creativity and Innovation Management, 16(1), sivut 27–34.
- ↑ Piva, M. & Vivarelli, M. 2007. Is Demand-pulled Innovation Equally Important in Different Groups of Firms? Cambridge Journal of Economics 31(5), 691-710.
- ↑ Behn, R. D. 1995. Creating an innovative organization: Ten hints for involving front-line workers. State and Local Governmetn Review 27 (3), 221-234.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innovaatio Tieteen termipankki
- Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa.
- Kasvun pelivara. Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestintäyrityksissä.[vanhentunut linkki]
- Innovaatioiden lähteillä.[vanhentunut linkki]
- Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus opetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu
- Työelämän innovatiivinen kehittäminen. Työpoliittinen aikakauskirja