Innovatiivisuus

Innovatiivisuus tarkoittaa rajatummin määriteltynä kykyä luoda innovaatioita ja laajemmin tulkittuna avoimuutta uusia ideoita ja uudistuksia kohtaan.^[1]^[2] Innovatiivisuus voi ilmetä esimerkiksi yksittäisissä ihmisissä, yrityksissä tai alueissa^selvennä. Lisäksi toimintaa itsessään^selvennä voidaan kuvailla innovatiiviseksi^{kenen mukaan?}.

Yleisesti todetaan^selvennä, että innovatiivisuutta tarvitaan paitsi liiketoiminnassa, myös koko yhteiskunnassa, jotta kiihtyvässä kasvutahdissa on mahdollista pärjätä^[3].

Innovatiivisuuden osatekijät

Innovatiivisuuden voidaan katsoa^{kenen mukaan?} olevan luovuutta, johon liittyy käytäntöönsaattamispyrkimys^selvennä. Esimerkiksi innovatiivisuudesta väitelleen Reijo Siltalan mukaan innovatiivuus on monipuolista oppimista edellyttävää luovuutta, jolla on prosessiin tai tapahtumaan liittyviä positiivisia vaikutuksia käytännössä.^[4]

Innovatiiviseksi työyhteisöksi kehittyminen

Robert D. Behnin mukaan innovatiiviseksi työyhteisöksi voi tietoisesti pyrkiä kehittymään.^[5]

Tärkeää tällöin on kymmenen perusperiaatetta:

Vastaa välittömästi pyyntöihin työolosuhteiden parantamisesta
Salli virheitä
Luo tietty päämäärä ja tapa arvioida suorituksia
Laajenna työnkuvia
Siirrä ihmisiä eri tehtäviin
Palkitse ryhmiä, älä yksittäisiä henkilöitä
Tee hierarkia mahdollisimman vähäiseksi
Hajota toiminnallisia yksiköitä^selvennä
Anna jokaiselle kaikki työssä tarvittava tieto
Tuo esiin ja kerro toimivista innovaatioista

Lähteet

↑ Suutari, T. & Heiskanen, U. 2007. Innovatiivisuus yhteisöjen paikallisessa kehittämisessä. Raportteja 23. Helsinki: Helsingin yliopisto.^{lähde tarkemmin?}
↑ Alves, J. et al. 2007. Creativity and Innovation through Multidiscplinary and Multisectoral Cooperation. Creativity and Innovation Management, 16(1), sivut 27–34.
↑ Piva, M. & Vivarelli, M. 2007. Is Demand-pulled Innovation Equally Important in Different Groups of Firms? Cambridge Journal of Economics 31(5), 691-710.
↑ Siltala, R. 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Turku: Turun yliopisto^{lähde tarkemmin?}
↑ Behn, R. D. 1995. Creating an innovative organization: Ten hints for involving front-line workers. State and Local Government Review 27 (3), 221-234.

Aiheesta muualla

Innovaatio Tieteen termipankki
Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa.
Kasvun pelivara. Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestintäyrityksissä.^{[vanhentunut linkki]}
Innovaatioiden lähteillä.^{[vanhentunut linkki]}
Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus opetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu
Työelämän innovatiivinen kehittäminen. Työpoliittinen aikakauskirja

[1] Suutari, T. & Heiskanen, U. 2007. Innovatiivisuus yhteisöjen paikallisessa kehittämisessä. Raportteja 23. Helsinki: Helsingin yliopisto.^{lähde tarkemmin?}

[2] Alves, J. et al. 2007. Creativity and Innovation through Multidiscplinary and Multisectoral Cooperation. Creativity and Innovation Management, 16(1), sivut 27–34.

[3] Piva, M. & Vivarelli, M. 2007. Is Demand-pulled Innovation Equally Important in Different Groups of Firms? Cambridge Journal of Economics 31(5), 691-710.

[siltala-4] Siltala, R. 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Turku: Turun yliopisto^{lähde tarkemmin?}

[5] Behn, R. D. 1995. Creating an innovative organization: Ten hints for involving front-line workers. State and Local Government Review 27 (3), 221-234.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]