In dubio pro reo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

In dubio pro reo on oikeustieteessä käytetty sääntö, jolla tarkoitetaan, että näytön osalta epäselviksi jääneissä tapauksissa asia on ratkaistava syytetyn eduksi.[1] Se liittyy olennaisesti käsitteeseen syyttömyysolettama. Euroopan ihmisoikeuselinten ratkaisukäytännössä katsotaan, että tuomioistuimen velvollisuuksiin kuuluu arvioida kaikki epäselvyydet todistusaineistossa syytetyn eduksi.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokela, Antti: Rikosprosessi. Neljäs, uudistettu painos. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-1294-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jokela, s. 26.
  2. Jokela, s. 33.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.