In dubio pro reo
Kohteesta Wikipedia
In dubio pro reo on oikeustieteessä käytetty sääntö, jolla tarkoitetaan, että näytön osalta epäselviksi jääneissä tapauksissa asia on ratkaistava syytetyn eduksi.[1] Se liittyy olennaisesti käsitteeseen syyttömyysolettama. Euroopan ihmisoikeuselinten ratkaisukäytännössä katsotaan, että tuomioistuimen velvollisuuksiin kuuluu arvioida kaikki epäselvyydet todistusaineistossa syytetyn eduksi.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jokela, Antti: Rikosprosessi. Neljäs, uudistettu painos. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-1294-3.
