Imatran kylpylä
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Imatran kylpylä | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Purjekuja 2 |
| Sijainti | Imatra |
| Rakennustyyppi | kylpylä-hotelli |
| Valmistumisvuosi | 1985 |
| Käyttäjä | Imatran kylpylä |
 |
|
Imatran Kylpylä on vuonna 1985 perustettu imatralainen kylpylähotelli, joka sijaitsee Saimaan rannalla Imatran vapaa-aikakeskuksessa.
Vaiheet ennen toiminnan alkamista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Imatran Kylpylän historia juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin aloitettiin Imatran vapaa-aikakeskuksen suunnittelu. Suunnitelmassa oli varaus alueelle tulevaa Kylpylää varten. Kylpylän omistajataho Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiö perustettiin 16.1.1980. Lomaliitto ry:n silloinen toimitusjohtaja Heikki Ollila valtuutettiin hakemaan säätiön perustamislupaa. Kuvaputkitehdas Finnvalcon konkurssin vauhdittamana Imatran vapaa-aikakeskukseen tulevan kylpylän suunnittelu käynnistyi 1980-luvun alussa. Työttömyyden alentamiseksi valtio halusi tukea hyvää asiaa, ja Valtioneuvoston päätöksellä RAY:n edellytettiin antavan avustusta Imatran liikunta- ja kuntoutuskeskuksen perustamiseen. Avustusta tulikin sitten 47 miljoonan markan investointien rahoittamiseen 37 miljoonaa markkaa. Varsinainen suunnittelu käynnistyi 5.11.1981 ja rakentaminen 1983.[1]
Kylpylän rakentamisen aikana oli monia rahoituksellisia ja toiminnallisia ongelmia. Rakentajien vaikeuksia kuvaa urakkasumman korotuksen perusteeksi ilmoitettu ”vuosisadan vaikein lumitalvi”. Myös monet työseisaukset uhkasivat rakentamista. Pääurakoitsijan konkurssi juuri ennen hankkeen valmistumista toi omat ongelmansa. Rakennusaikaista rahoitusta saatiin päärahoittaja Postipankilta, joka lainoitti investointia 13 miljoonalla markalla, kun taas Imatran kaupungin rakentamisrahastoluototus oli 1,5 miljoonaa markkaa. Ammattiyhdistysluottoja saatiin yhteensä kolme miljoonaa markkaa, josta Metalliliiton osuus oli miljoona markkaa.
Operatiivisen toiminnan pyörittämiseen perustettavan yhtiön omistus oli alkuperäisissä kaavailuissa Lomaliitto ry. 14.3.1984 hyväksytyn sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Lomaliitto ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin, ja toimitusjohtaja Ollila vapautettiin tehtävistään. Vaikeuksien seurauksena Lomaliiton edustajat ilmoittivat säätiön edustajille 15.12.1984, ettei Lomaliitolla ole edellytyksiä ryhtyä harjoittamaan sopimuksissa mainittua kylpylätoimintaa.
Neuvotteluissa saavutettiin lopulta yhteisymmärrys, ja Imatran Kylpylän omistajiksi tulivat Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiö (60 %) ja Lomaliitto ry (40%). Liikkeenhoito- ja hallintopalvelusopimuksen perusteella liikkeenhoidon vastuu oli kuitenkin Lomaliitolla. Imatran Kylpylä Oy:n toiminnan valmistelutyötä johti Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n toimitusjohtaja Esa Löppönen. Kylpylän henkilökunta palkattiin asteittain rakentamisen aikana. Imatran kylpylä Oy:n perustava kokous pidettiin 1.3.1985. Toimitusjohtajana aloitti Pentti Mäkinen.
Kylpylän ensimmäiset asiakkaat saapuivat 15.4.1985. Viimeisenä yönä ennen avaamista henkilökunta kantoi irtokalusteet paikalleen. Kylpylä Oy on alusta alkaen työllistänyt noin 100–140 henkilöä joko omina työntekijöinä tai ostopalveluhenkilöstönä.
Kiinteistö ja arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Imatran vapaa-aikakeskuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1966, jolloin Imatran kaupunki solmi suunnittelusopimuksen arkkitehti Paavo Tammekannin kanssa. Suunnittelu sisälsi leirintäalueen, sataman, urheilupaikkojen, kalastuksen, liikunta- ja kunnallistekniikan verkostojen ja kylpylän kehittämistä. Vuonna 1981 Imatran Kylpylän rakennuksen pääsuunnittelijaksi valittiin Suunnittelutoimisto Tapio Korpisaari Oy, pääsuunnittelijanaan arkkitehti Seppo Jurvanen. Sisustussuunnittelusta vastasi sisustussuunnittelija Vuokko Kantanen. Vuonna 1992 rakennettiin uusi lisärakennus, jossa on squash-kenttiä, kuntosali, liikuntatiloja, toimistoja sekä baari.
Kun tilojen laajennuksen suurinvestointi tehtiin vuosina 1999–2001, suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, pääsuunnittelijanaan Paavo Karjalainen. Sisustussuunnittelusta vastasi sisustussuunnittelija Leena Litovuo. Noin 15 miljoonan euron investoinnissa pääpaino oli elämyskylpylällä, uudet ja vanhat osat yhdistävällä kylpyläkadulla ja hotellin laajennuksella. Muutos oli menestys, ja se ajoittui matkailuympäristön kehityksen kannalta hyvään saumaan. Karjalaisen ja Litovuon kanssa toteutettiin myös loma-asuntojen suunnittelu vuonna 2003 sekä ravintola-, allas- ja kokoustilojen laajennus vuosina 2007–2008. Kylpylärakennuksen alkuperäiset hotellihuoneet modernisoitiin vuosina 2004 ja 2013. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Manninen & Kni, pääsuunnittelijana arkkitehti Eeva Manninen. 2020 kylpylässä aloitetaan peruskorjaus.
Kylpylä Taikametsän efektit ja teatterilavastustekniikan on suunnitellut ja rakentanut ElectroWaves Oy
Toiminnan alkuvaihe 1985–2000
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminnan alussa kaikki keskittyi kuntoutukseen; majoitus- ja ravintolapalvelut toimivat lähinnä kuntoutuksen aputoimintoina. 1990-luvun vaihteessa tehtiin ensimmäiset uudistusinvestoinnit, joita sitten jatkettiin muutaman vuoden välein vuosina 1994–1996. Vuosikymmenen loppupuolella strategiaa alettiin muuttaa kuntoutumislaitoksesta perhekylpyläksi ja lomakeskukseksi. Muutosvaiheeseen liittyi myös Kylpylä Oy:n toimitusjohtajan vaihdos: Pentti Mäkisen tilalle valittiin Jarmo Ikäheimonen. Tuolloin hotellissa oli 95 kahden hengen hotellihuonetta, pieni kuntosali, liikuntasali, sauna- ja allasosasto, jossa oli 25-metrinen allas, kaksi saunaa ja höyrysauna, tilaussauna ja ravintola. Terveyspalvelutoiminta oli hyvin laajaa ja aktiivista: siihen kuuluivat erilaiset kuntoutushoidot, luennot, kylpylähoidot, kosmetologi ja parturi-kampaamo. Imatran kylpylässä tehtiin erilaisten kuntoutustuotteiden ja kuntoremonttien aktiivista kehittelyä.
Vuosina 1992–2000 vapaa-ajantuotteiden ja lomien markkinointi ja kysyntä kuntoutustuotteen rinnalla lisäsi majoittuvien asiakkaiden määrää. Paikallisten yhdistysten ja yritysten kokouskysyntä lisääntyi. Pukuhuone-, kokous- ja ryhmätyötiloja muokattiin ja rakennettiin.
Uusi kylpylä 2001
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2000-luvun alussa kylpylän viikonloppujen vapaa kapasiteetti haluttiin käyttöön, ja huomattiin, että matkailu olisi luonteva suunta laajentua luontoa mukailevaksi elämyskeskukseksi. Teema haettiin suomalaiseen metsään liittyvästä mytologiasta, ja kylpylän uusi, elämyksellinen teatterilavastettu sauna- ja allasosasto sai nimekseen Taikametsä. Tässä vaihteessa kylpylässä tehtiinkin noin 100 miljoonan markan investoinnit, joihin kuuluivat Taikametsä, hotellisiipi, kokoustiloja, loma-asuntoja ja kylpyläkatu. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä oli kasvanut vuodesta 1997 alkaen merkittävästi, ja vapaa-ajan lomatuotteiden kysyntä jatkoi kasvuaan. Kokoustuotteiden, kylpylähoitojen, erityiskuntoutusryhmien myynnissä nähtiin potentiaalia. Vuosina 2000–2001 rakennettiin uusi hotellisiipi, joka nosti huonemäärän 136 huoneeseen, kylpylän brändiä kohottava Promenadi-katu, Taikametsän allasosasto, uusia kokoustiloja, uusi kahvila ja erillinen à la carte -ravintola. Kylpylän koko aula ja vastaanotto rakennettiin uudestaan sekä sisääntulo uudistettiin.[2]
Imatran Kylpylä osti Etelä-Karjalan Messukeskuksessa toimineen Fitnesstoiminnan välineineen vuonna 2004. Imatran Kylpylä operoi Messukeskuksen ravintolatoimintaa vuosina 1996–2000.
Lomatuotteen kasvaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2004 rakennettiin yksityisen puolen kesken jääneille perustuksille lomakylä, jota laajennettiin vuonna 2008. Lomakylässä on yhteensä 36 loma-asuntoa. Laajennukset jatkuivat vuosina 2006–2008, jolloin uusittiin ravintolamaailma (ravintolat Pistaasi ja Kastanja Nordic Kitchen) ja rakennettiin Keilahalli Bowlville sekä lisää kokoustiloja. Vuosina 2005–2007 tehdyt uudet investoinnit lisäsivät vapaa-ajan asiakkaitten kysyntää merkittävästi: kuntoutus ja vapaa-aika toivat kumpikin n. 50 % liikevaihdosta. Venäläisten asiakkaiden esiinnousu ja agenttikumppanuudet lisäsivät ulkomaalaisia asiakkaita.
Vuonna 2007 ravintolatoimintaan panostettiin laajentamalla ravintola- ja keittiötiloja, erityisesti tähdättiin iltaravintolamyyntiin ravintola Tähtitaivaalla ja Aulabaari Helmellä. Uusia sauna- ja pukutiloja rakennettiin kasvavan yleisömäärän vuoksi vuonna 2007. Samana vuonna aloitettiin työterveyshuoltopalveluiden tuottaminen ostamalla Imatran kaupungin työterveystoiminnot. Organisaatio uudistui uusia liiketoimintoja vastaavaksi. Imatran Kylpylä on nykyisin myös YIT Villas & Chalets -lomaverkoston operaattori, ja se markkinoi Imatra Spa Viikko Oy:n kautta loma-asuntojaan viikko-osakkeiksi ollen samalla mukana kansainvälisessä RCI-pistevaihtojärjestelmässä.
Lomaliitto ry luopui omistuksestaan Imatran Kylpylä Oy:ssä vuonna 2009, jolloin Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö tuli ainoaksi osakkaaksi. Lomaliitto ajautui konkurssiin loppuvuodesta 2009. Nykyisin kylpylän toimitusjohtajana toimii Ari Aspia, ja vuodesta 2015 alkaen varatoimitusjohtaja on ollut Harri Hirvelä.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiön hallituksessa on ollut kolme puheenjohtajaa:
- Martti Beloff (1980–2002)
- Pentti Komi (2002–2009)
- Anu Urpalainen (2009–)
Hallituksen varapuheenjohtajina ovat toimineet
- Erkki Ollilainen (1980–1994)
- Aira Saarenmaa (1994–1997)
- Aino Ylä-Jarkko (1997–2005)
- Anu Urpalainen (2005–2009)
- Heikki Luukkanen (2009–)
Imatran Kylpylä kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maria Kuutin voittoisa lastenkirja Anna ja Elvis kylpylässä sijoittuu Imatran Kylpylään. Kirjan on kuvittanut Katri Kirkkopelto.