Ilmajuuri
Ilmajuuri on kasviin maan tai mullan yläpuolelle syntyvä juuri,[1] joka alkaa rungosta tai oksista.[2]
Luonnossa kasvavan kasvin ilmajuuret ottavat kosteutta ilmasta ja edistävät kasvin selviytymistä ja hyvinvointia.[2] Ne voivat ulottua maahan asti ja juurtuessaan auttaa kasvia leviämään.[2] Kun ilmajuuri ulottuu maahan asti, se toimii tavallisen juuren tavoin.[1]
Ilmajuuria kehittyy myös huonekasveille, kuten esimerkiksi peikonlehdelle,[3] joka kasvaa luonnossa Meksikossa liaanina.[4] Ilmajuuria varten voi kasvin ruukkuun pystyttää sammalpäällysteisen kepin, johon ilmajuuri voi tukeutua ja kiinnittyä.[3] Sammaleen pitäminen kosteana saa ilmajuuret kasvamaan paremmin.[3] Kuivassa huoneilmassa ilmajuurilla ei ole koko kasvin hyvinvoinnin kannalta merkitystä,[2] ja niitä voi typistää tai leikata kokonaan pois kasvin vahingoittumatta.[4] Ilmajuurien katsotaan kuitenkin lisäävän huonekasvin koristearvoa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Davidson, William: Huonekasvien hoito-opas. Alkuteos The Houseplant Survival Manual (1982). Suomentanut Erkamo, Matti & Erkamo, Katri. Hämeenlinna: Karisto, 1984 (4. painos). ISBN 951-23-2081-9.
- Furusjö, Maja-Lisa: Kodin kukat ja viherkasvit. Alkuteos Allt om krukväxter (1980). Suomentanut Kauppinen, Salme & Sevelius, Ilona. Porvoo: WSOY, 1987 (4. painos). ISBN 951-0-13958-0.
- Löwenmo, Runo: Ruukkukasvit. Alkuteos Krukväxter (1987). Suomentanut Syvänperä, Tuula. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6697-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmajuuri Wikimedia Commonsissa
