Iguaani
| Iguaani | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Liskot Sauria |
| Heimo: | Leguaanit Iguanidae |
| Suku: | Iguana |
| Laji: | iguana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Iguaani (Iguana iguana) eli vihreä leguaani on kookas leguaanien heimoon kuuluva lisko. Helposti kesyyntyvänä ja suhteellisen aktiivisena matelijana sitä pidetään myös lemmikkieläimenä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täysikasvuinen iguaaninaaras on yleensä noin 90–110 ja uros 130–150 senttimetriä pitkä, mutta uros voi saavuttaa enimmillään 180 senttimetrin pituuden. Häntä kattaa suuren osan iguaanin pituudesta, ruumiinmitan ollessa 30–40 senttimetriä.
Iguaanin poikaset ovat usein kirkkaanvihreitä, mutta niiden värit haalistuvat ajan kuluessa, ja aikuisena iguaanin väritys on useimmiten rusehtavanharmaa ja kellertävä. Pää voi olla turkoosi. Hännässä on tummia poikkiraitoja. Iguaaneilla on myös muita kuin vihreänsävyisiä värimuotoja: jotkin yksilöt ovat punaisia, toiset taas esimerkiksi keltaisen sävyisiä. Kyseiset värimuunnokset ovat kuitenkin harvinaisempia.
Kynnet ovat pitkät ja terävät. Pää on rakenteeltaan voimakas, alaleuan suomut ovat suuria ja yksi niistä erottuu selvästi muista koollaan ja pyöreydellään. Selässä kulkee harja. Leuassa on kaulalappu.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iguaaneja elää luonnonvaraisina Etelä-Amerikan sademetsissä ja savanneilla veden läheisyydessä. Esimerkiksi Grand Caymanin saarella Karibianmerellä niitä on levittäytynyt laajalti ihmisasutuksen tuntumaan, missä ne uhkaavat pihojen ja puutarhojen istutuksia.
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iguaani on päiväeläin. Se tapaa makoilla puiden oksistoissa joen yläpuolella, ja uhattuna se pudottautuu veteen ja pakenee uiden. Iguaanin toinen puolustautumiskeino on tarvittaessa läimäyttää hännällään uhkaajaa. Monien muiden liskojen tapaan iguaani kykenee myös irrottamaan häntänsä jos siihen tartutaan, mutta tavanomaisesti se tekee näin vain nuorena. Irrotetun hännän tilalle kasvaa uusi häntä, mutta siinä menee yleensä useita vuosia, ja useimmiten uusi häntä jää vialliseksi koskemattomaan häntään verrattuna.
Lemmikki-iguaani kesyyntyy, tunnistaa ihmisen ja ottaa kontaktia omistajaansa. Se kommunikoi muun muassa nyökyttelemällä päätään ja saattaa kiivetä syliin tai olkapäälle. Iguaania on vastoin aiempaa luuloa alettu pitää suhteellisen älykkäänä eläimenä joka on myös utelias ja oppimiskykyinen. Iguaania pidetään myös sosiaalisena eläimenä joka pystyy osoittamaan tunteita.[3][4][5]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iguaani on kasvinsyöjä. Sen ruokavalio koostuu enimmäkseen lehdistä. Hyönteiset ja muukaan eläinproteiineja sisältävä ravinto ei sisälly iguaanin ruokavalioon. Lemmikki-iguaani syö päivittäin muun muassa tuoreita vihanneksia, ja joskus se herkuttelee mielellään myös hedelmillä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bock, B. ; Malone, C.L. ; Knapp, C. et al.: Iguana iguana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Iguana iguana (TSN 173930) itis.gov. Viitattu 3.7.2012. (englanniksi)
- ↑ REPTILE AND AMPHIBIAN INTELLIGENCE: HOW SMART ARE THEY? madisonherps.org. Arkistoitu 25.3.2023. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ Helen Lambert, Gemma Carder, Neil D’Cruze: Given the Cold Shoulder: A Review of the Scientific Literature for Evidence of Reptile Sentience ncbi.nlm.nih.gov.
- ↑ Are Iguanas Intelligent? The Answer Will Shock You. scalypets.com.
| ||||||||||