Igor Kanygin
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto | |||
| Miesten kreikkalais-roomalainen paini | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa | Moskova 1980 | 90 kg | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa | Oslo 1981 | 90 kg | |
| Kultaa | Kiova 1983 | 90 kg | |
| Hopeaa | Kolbotn 1985 | 90 kg | |
 Pronssia | Katowice 1986 | 90 kg | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Prievidza 1980 | 90 kg | |
| Kultaa | Varna 1982 | 90 kg | |
| Kultaa | Budapest 1983 | 90 kg | |
| Kultaa | Leipzig 1985 | 90 kg | |
| Hopeaa | Jönköping 1984 | 90 kg | |
Igor Vladimirovitš Kanygin (ven. Игорь Владимирович Каныгин, s. 6. kesäkuuta 1956 Vitsebsk, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto) on valkovenäläinen kreikkalais-roomalaisen painin olympiamitalisti, kaksinkertainen maailmanmestari ja nelinkertainen Euroopan-mestari, joka aktiiviurallaan edusti Neuvostoliittoa. Hän edusti seuratasolla Dynamo Vitebskiä ja häntä valmensi Vladimir Isapolski.[1][2]
Kanygin saavutti 90 kg:n painoluokassa olympiahopeaa Moskovassa 1980 hävittyään ratkaisuottelussa unkarilaiselle Norbert Növényille. Neuvostoliiton boikotoitua Los Angelesin olympialaisia 1984 hän voitti samana vuonna 90 kg:n sarjan Ystävyyden kisoissa.[1][2]
Kanygin voitti 90 kg:n maailmanmestaruuden 1981 ja 1983 sekä saavutti MM-hopeaa 1985 ja MM-pronssia 1986. Hän voitti 90-kiloisten Euroopan-mestaruuden 1980, 1982, 1983 ja 1985 sekä sai EM-hopeaa 1984. 100 kg:n painoluokassa hän oli EM-kilpailuissa viides 1987.[1][2]
Kanygin voitti painin maailmancupin 90 kg:n sarjassa 1982 ja 100-kiloisissa 1986. Hän voitti "supermaailmanmestaruuden" 90-kiloisissa 1985. Hän voitti Neuvostoliiton-mestaruuden 90 kg:n painoluokassa 1980, 1982 ja 1984 sekä 100-kiloisissa 1987.[1][2]
Kanygin lopetti uransa, kun häntä ei valittu Soulin olympialaisiin 1988. Aktiiviuransa jälkeen hän on toiminut painivalmentajana Valko-Venäjällä ja Tanskassa. Hänen mukaansa nimetty painiturnaus on järjestetty Vitsebskissä vuodesta 1995 lähtien.[2]