Ideaaliseos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ideaaliseos eli ideaaliliuos on teoreettinen liuos, jossa komponenttien ominaisuudet eivät muutu liukenemisen johdosta. Ideaalisesta liukenemisesta ei johdu entalpian tai ominaistilavuuden muutosta.

Ideaaliseokset noudattavat Raoultin lakia, jonka mukaan aineen osapaineen osuus kokonaispaineesta on sama kuin aineen mooliosuus koko seoksesta. Ideaaliseos poikkeaa ideaalikaasusta siinä, että aineen nesteenä pitäviä molekyylienvälisiä voimia ei oleteta nollaksi. Sen sijaan oletetaan, että seoksen komponenttien väliset voimat ovat kaikille yhtä suuret. Esimerkiksi oletetaan seokselle A + B, että voimat A—A, B—B ja A—B ovat yhtä suuria.

Ideaaliseosoletus ei ole yleensä realistinen. Sitä voi käyttää sellaisenaan vain, jos seoksen aineet ovat kemiallisesti hyvin samanlaisia. Esimerkiksi hyvin samankaltaisten hiilivetyjen, kuten bentseenin ja tolueenin, tislaus on tällainen tilanne. Kuitenkin jo esimerkiksi veden ja alkoholin tislaus on selvästi epäideaalinen.