Ico
| Ico | |
|---|---|
 |
|
| Kehittäjä |
SIE Japan Studio Team Ico |
| Julkaisija | Sony Computer Entertainment |
| Ohjaaja | Fumito Ueda |
| Tuottaja | Kenji Kaido |
| Suunnittelija | Fumito Ueda |
| Käsikirjoittaja | Junichi Hosono |
| Säveltäjä |
Michiru Oshima Koichi Yamazaki Mitsukuni Murayama |
| Julkaistu |
|
| Lajityyppi | toimintaseikkailu, pulmapeli |
| Pelimuoto | yksinpeli, moninpeli |
| Ikäluokitus |
ELSPA: 3 ESRB: T |
| Alusta | PlayStation 2, PlayStation 3 |
| Jakelumuoto | DVD-ROM, Blu-ray |
 Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ico (jap. イコ, Iko) on Team Icon kehittämä ja Sony Computer Entertainmentin vuonna 2001 julkaisema toimintaseikkailupeli PlayStation 2:lle. Japanin kielessä ico kuulostaa samalta kuin sana ikō ("mennään"). Nimi on samalla myös viittaus taiteilija Giorgio de Chiricoon, jonka teoksista pelin visuaaliseen ilmeeseen otettiin vaikutteita.
Pelin tarkoitus on pelastaa prinsessa Yorda ilkeän äitinsä luota kaukaisesta jyrkänteen reunalla sijaitsevasta linnasta ohjaamalla Ico-poikaa, joka on pelin sarvipäinen sankari. Tarkoituksena on voittaa linnakkeessa vallitseva pahuus tuhoamalla sen ruumillistumat eli ilkeät henget ja linnakkeen kuningatar. Matkasta vapauteen pitää selvitä pelihahmojen yhteistyöllä. Peliä on usein luonnehdittu taidepeliksi. Musiikin sijasta taustalla kuuluu esimerkiksi liekkien lepatusta, hahmojen hengitystä ja lintujen laulua.[1] Pelille on tehty epäsuoranaiset jatko-osat Shadow of the Colossus ja The Last Guardian.
Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ico on pohjimmiltaan kolmiulotteinen tasohyppelypeli. Pelaaja ohjaa kolmannen persoonan kamerakulmasta Ico-nimistä poikaa, joka tutkii linnaa ja yrittää paeta sieltä Yordan kanssa. Kamera kuvaa tapahtumia jokaisessa huoneessa tietystä näkökulmasta, mutta seuraa kuitenkin pelaajan liikkeitä. Pelaaja voi myös itse käännellä kameraa saadakseen paremman käsityksen ympäristöstä.[2] Icon pitää hyppiä, kiivetä, liikuttaa kohteita ja suorittaa muita tehtäviä kuten ratkoa pulmia edetäkseen linnassa.[3] Vain Ico voi suorittaa näitä tehtäviä; Yorda voi vain hypätä lyhyitä etäisyyksiä eikä voi esimerkiksi kiivetä seinämien yli. Pelaajan pitää auttaa Yordaa ylittämään esteitä esimerkiksi nostamalla häntä kädellänsä tai muuttamalla ympäristöä niin että Yordalle avautuu suora reitti jota pitkin hän voi itse edetä. Pelaaja voi määrätä Yordan odottamaan tai seuraamaan Icoa. Yordaa voi myös ottaa kädestä kiinni ja vetää mukanaan, jolloin Yorda liikkuu ympäristössä nopeammin.[4] Pelaajan on mahdotonta edetä pelissä ennen kuin Yordan saa tiettyjen ovien luokse jotka vain hän voi avata.
Linnasta karkaamista vaikeuttavat varjokuningattaren lähettä varjo-olennot, jotka yrittävät vetää Yordan mukanaan mustiin pyörteisiin. Ico voi taistella varjo-olentoja vastaan puukepillä tai miekalla ja myös pelastaa Yordan pyörteistä vetämällä hänet pois niistä kädestä kiinni ottaen. Vaikka olennot eivät voi vahingoittaa Icoa, peli päättyy jos Yorda joutuu kokonaan pyörteen nielemäksi. Tämän jälkeen peli jatkuu viimeisimmästä tallennuspisteestä. Peli päättyy myös jos Ico putoaa tarpeeksi korkealta paikalta. Tallennuspisteinä toimivat kiviset penkit, joille Icon ja Yordan pitää istua pelitilanteen tallentumiseksi.[4]
Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelin päähenkilö on nuori poika nimeltä Ico (イコ Iko), jolla on päässään sarvet. Kyläläiset uskovat pojan olevan kirottu, joten joukko sotilaita vie hänet veden ympäröimään linnaan ja lukitsee hänet sarkofagiin. Jonkin ajan päästä sotilaiden lähdettyä linnaa ravistelee järistys, jonka seurauksena Ico pääsee pakenemaan. Tutkiessaan linnaa hän löytää vangitun tytön nimeltä Yorda (ヨルダ Yoruda), joka puhuu Icolle vierasta kieltä. Ico auttaa Yordaa pakenemaan, mutta tyttöä yrittävät alati viedä portaaleista ilmestyvät varjomaiset mustat hahmot (linnalle aiemmin uhrattujen sarvekkaiden lasten sielut). Vaikka Ico ei vahingoitu varjoista ja kykenee karkottamaan ne Yordan kimpusta, hän ei voi tuhota niitä yksinkertaisilla aseillaan. Pari selvityy linnan läpi mantereelle vievälle sillalle. Heidän ylittäessä siltaa, linnan hallitsija ja Yordan äiti, kuningatar, ilmestyy ja kertoo Yordalle, että tämä ei voi hänen tyttärenään jättää linnaa. Kuningatar tuhoaa osan sillasta, jolloin Ico putoaa Yordan pelastusyrityksestä huolimatta alas sillalta.
Ico herää linnan alapuolelta ja matkaa takaisin linnan ylemmille tasoille. Hän löytää myös taikamiekan, jolla hän voi voittaa varjo-olennot. Pian hän saa selville, että kuningatar on muuttanut Yordan kiveksi. Ico saapuu valtaistuinhuoneeseen, jossa kuningatar paljastaa hänelle, että hän pitää Yordaa vankina linnassa pidentääkseen omaa elämäänsä; aiemmin hän oli tehnyt sitä imemällä elinvoimaa heistä, jotka oli laitettu sarkofageihin. Nyt kuningatar aikoo uudelleensyntyä ottamalla Yordan kehon haltuunsa. Ico taistelee kuningattaren kanssa ja rikkoo samalla molemmat sarvensa. Hän onnistuu voittamaan kuningattaren taikamiekalla, mutta kuningattaren kuollessa koko linna alkaa sortua. Ico menettää tajuntansa, mutta Yordan varjo-olento kantaa hänet turvaan linnasta. Yordan varjo-olento lähettää Icon veneen matkaan kohti läheistä rantaa. Ico herää ja huomaa kaukaisen linnan olevan raunioina, ja löytää Yordan ihmishahmossaan rantaan huuhtoutuneena. Yorda herää juuri ennen pelin loppua.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peli on voittanut Interactive Achievement Awards -palkinnon kategoriassa Outstanding Art Direction.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.icothegame.com/fi/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Method of Developing ICO 1UP.com. UGO Entertainment. Arkistoitu 2.11.2015. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Lopez, Miguel: Ico review GameSpot. 26.9.2001. CBS Interactive Inc.. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Reed, Kristan: Ico review Eurogamer. 17.2.2006. Eurogamer Network Ltd.. Viitattu 3.6.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset kotisivut (englanniksi)
- Ico MobyGamesissa (englanniksi)
- Ico Internet Movie Databasessa (englanniksi)
| Videopelit | |
|---|---|
| Avainhenkilöt |