Hyperloop

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mallinnus putkessa kulkevasta kapselista.

Hyperloop on konseptitasolla oleva nopea ihmisten tai tavaroiden kuljetusmuoto tyhjiössä tai lähes tyhjiössä putkessa kulkevassa kapselissa. Yleisen idean tasolla tekniikkaa on esitetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta Hyperloop-termin ja nimenomaisen konseptin esitti yrittäjä Elon Musk[1] vuonna 2012[2]. Muskin SpaceX-yhtiö julkaisi elokuussa 2013 konseptisuunnitelman, jota tunnetaan Hyperloopin alfa-julkaisuna.[3]

Ensimmäinen hyperloop-yhteys on rakenteilla Intiaan.[4]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka perustuu putkessa nopeasti kulkevaan kapseliin. Putki on alipaineistettu eli siitä on pumpattu valtaosa ilmasta pois, jolloin ilmanvastus on hyvin pieni. Kapselin huippunopeudeksi voitaisiin saada jopa 1000 km/h.[1] Virgin Hyperloop Onen suunnitelmissa kapseli kulkisi jatkuvalla 820,77 km/h nopeudella mutta voisi yltää 1 078,26 km/h nopeuteen saakka[5]. Hyperloopin olisi kuljettava yli 563 kilometriä tunnissa, jotta se ei kilpailisi suurnopeusjunien kanssa.[6]

Hyperloopin reitin on oltava hyvin suora ja mutkien on oltava loivia[2]. 90 asteen käännös tapahtuisi 9,66 km matkalla[5].

Toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Virgin Hyperloop on 300 hengen yritys joka on kerännyt 400 miljoonan dollarin rahoituksen ja hallinnoi 500-metristä testirataa Las Vegasin lähistöllä[2]
  • Hyperloop Transportation Technologies on rakentanut testiradan Toulouseen ja suunnittelee pidempää testirataa Abu Dhabiin sekä rahdinkuljeusrataa Hampuriin.[2]
  • Hardt on 35 hengen yritys, joka on rakentanut 30-metrisen testiradan. Yritys kehittää eurooppalaisia lentokenttiä yhdistävää hyperloop-rataa. Yritys keskittyy rahdin kuljettamiseen.[2]
  • TransPod Torontossa[2]
  • Zeleros Espanjassa[2]

Kehityksen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virgin Hyperloop suoritti ensimmäisen ihmiskokeen hyperloop-järjestelmällä marraskuussa 2020. Laite nosti magneettien avulla ilmaan kapselin, joka kiihdytti kaksi ihmistä 172,2 km/h nopeuteen 6,25 sekunnissa 500 metrin mittaisella testiradalla. [2]

Verrattuna lentoliikenteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyperloopin ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin lentoliikenteen, sillä se ei tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä.[7] Hyperloop saattaa tulevaisuudessa syrjäyttää lentokoneen lyhyillä matkoilla. Tähän vaikuttaa se, että lentoliikenne edellyttää lentoasemalle siirtymistä sekä lentoasemalla suoritettavia rutiineja, jotka pidentävät vain 30 minuuttia kestävän 360 kilometrin lentomatkan ajallisen keston 2-3 tuntiin.[8] Elon Muskin mukaan hyperloop-lippu on halvempi kuin lentolippu[9]. Richard Branson uskoo pystyvänsä tekemään hyperloop-lipusta lentolippua halvemman[10].

Hyperloop-reittejä varten on hankittava maan käyttöoikeuksia, mikä on kallista ja vaikeaa[2].

Ehdotettuja reittejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virgin Hyperloop One on tehnyt sopimuksen Maharashtran osavaltion kanssa hyperloop-radan rakentamisesta Intiaan. Suunniteltu rata kulkisi Mumbain ja Punen välillä. Kahden kaupungin lisäksi rataan liittyisi tuleva Navi Mumbain kansainvälinen lentoasema. Projektin tarkoituksena on lyhentää matka-aikaa ja helpottaa ruuhkia.[11] Projektin pitäisi olla valmis vuonna 2024.[12] Sittemmin Maharashtran pääministerin sijainen ja valtiovarainministeri on jarrutellut projektia sanomalla, ettei osavaltio ryhtyisikään hankkeeseen, ennen kuin hyperloopin toimivuus on ensin todistettu rakentamalla ainakin 10 km toimivaa rataa jonnekin muualle[13][14][15][16][17].

Heinäkuussa 2016 valmistuneen alustavan selvityksen mukaan hyperloop-yhteys Helsingin ja Tukholman välillä olisi mahdollinen ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Rakennuskustannuksiksi konsulttiyhtiö Rambollin ja KPMG:n tekemässä selvityksessä arvioitiin noin 19 miljardia euroa.[18] [19][20] Salon kaupunki julkaisi toukokuussa 2017 Rambollin tekemän laajemman teknisen hankeselvityksen.[21]

Elon Muskin tunneleita kaivava yritys The Boring Company haluaisi kaivaa tunnelin New Yorkin kaupungin ja Washington D.C:n välille. Tunnelissa kulkisi hyperloop.[22]

Virgin Hyperloop kaavailee hyperloop-reittiä Punesta Mumbaihin; toista Jeddasta Riadiin; sekä kolmatta Chicagosta Columbuksen kautta Pittsburghiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Olisiko hyperloop-superjuna Turun ja Tukholman välillä realistinen? | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 20.3.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Eric A. Taub: A Step Forward in the Promise of Ultrafast ‘Hyperloops’ The New York Times. 8.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Hyperloop spacex.com. 12 August 2013.
  4. ↑ Hyperloop transport is moving closer to reality worldfinance.com.
  5. ↑ a b Eric A. Taub: A Real Tube Carrying Dreams of 600-M.P.H. Transit (Published 2019) The New York Times. 18.2.2019. Viitattu 10.11.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Scientists explain why Hyperloop is so dangerous and difficult wired.co.uk.
  7. ↑ Hyperloop: The revolutionary technology that could change transport forever cnbc.com. 14 September 2018.
  8. ↑ Opinion: How Elon Musk’s “Hyperloop” can (and will) affect short-haul air travel – Aeronautics Online aeronauticsonline.com.
  9. ↑ 'Faster, cheaper, cleaner': experts disagree about Elon Musk's Hyperloop claims theguardian.com. 4 August 2017.
  10. ↑ Branson aims to price a hyperloop trip lower than a flight thenational.ae.
  11. ↑ Hyperloop transport is moving closer to reality worldfinance.com.
  12. ↑ Pune-Mumbai journey on the Hyperloop may cost Rs 1k-1.5k punemirror.indiatimes.com.
  13. ↑ Maharashtra: ‘Not undertaken anywhere’, govt may scrap Hyperloop project, hints Ajit Pawar The Indian Express. 18.1.2020. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Press Trust of India PuneJanuary 18, 2020UPDATED: January 18, 2020 09:23 Ist: Will think about Hyperloop after successful trials abroad: Ajit Pawar India Today. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Scroll Staff: Maharashtra: ‘Do not have the capacity to experiment with hyperloop project,’ says Ajit Pawar Scroll.in. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  16. ↑ In first remarks on Hyperloop, Ajit Pawar hits pause on futuristic project Hindustan Times. 17.1.2020. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Maharashtra drops ambitious Pune-Mumbai Hyperloop project; Pawar says let it be tried somewhere else first www.timesnownews.com. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Petra Ristola: Salo selvittää aktiivisesti hyperloopin tuloa – “Helsingin ja Tukholman välille toteutuisi yksi iso kaupunki” 6.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2016.
  19. ↑ Hyperloop One - Blog web.archive.org. 6.7.2016. Viitattu 27.10.2021.
  20. ↑ KPMG. Pre-feasibility study Stockholm – Helsinki using Hyperloop One technology. Short summary July 2016 https://assets.kpmg/content/dam/kpmg/pdf/2016/07/fs-links-pre-feasibility-study-summary.pdf
  21. ↑ Hyperloop Proof of Operations Facility, Technical Report https://web.archive.org/web/20170809211753/http://www.saloon.fi/attachements/2017-04-27T15-48-56164.pdf
  22. ↑ Elon Musk: Boring Company commits to 600mph Hyperloop and tube network theguardian.com. 9 August 2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyperloop.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyperloop&oldid=20204268”