Hyperloop
Hyperloop on konseptitasolla oleva nopea ihmisten tai tavaroiden kuljetustapa tyhjiössä tai lähes tyhjiössä putkessa kulkevassa kapselissa. Yleisen idean tasolla tekniikkaa on esitetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta Hyperloop-termin ja nimenomaisen konseptin esitti yrittäjä Elon Musk[1] vuonna 2012[2]. Muskin SpaceX-yhtiö julkaisi elokuussa 2013 konseptisuunnitelman, jota tunnetaan Hyperloopin alfa-julkaisuna.[3]
Ensimmäinen hyperloop-yhteys on rakenteilla Intiaan.[4]
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekniikka perustuu putkessa nopeasti kulkevaan kapseliin. Putki on alipaineistettu eli siitä on pumpattu valtaosa ilmasta pois, jolloin ilmanvastus on hyvin pieni. Kapselin huippunopeudeksi voitaisiin saada jopa 1000 km/h.[1] Virgin Hyperloop Onen suunnitelmissa kapseli kulkisi jatkuvalla 820,77 km/h nopeudella mutta voisi yltää 1 078,26 km/h nopeuteen saakka[5]. Hyperloopin olisi kuljettava yli 563 kilometriä tunnissa, jotta se ei kilpailisi suurnopeusjunien kanssa.[6]
Hyperloopin reitin on oltava hyvin suora ja mutkien on oltava loivia[2]. 90 asteen käännös tapahtuisi 9,66 km matkalla[5].
Toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virgin Hyperloop on 300 hengen yritys joka on kerännyt 400 miljoonan dollarin rahoituksen ja hallinnoi 500-metristä testirataa Las Vegasin lähistöllä[2]
- Hyperloop Transportation Technologies on rakentanut testiradan Toulouseen ja suunnittelee pidempää testirataa Abu Dhabiin sekä rahdinkuljeusrataa Hampuriin.[2]
- Hardt on 35 hengen yritys, joka on rakentanut 30-metrisen testiradan. Yritys kehittää eurooppalaisia lentokenttiä yhdistävää hyperloop-rataa. Yritys keskittyy rahdin kuljettamiseen.[2]
- TransPod Torontossa[2]
- Zeleros Espanjassa[2]
Kehityksen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virgin Hyperloop suoritti ensimmäisen ihmiskokeen hyperloop-järjestelmällä marraskuussa 2020. Laite nosti magneettien avulla ilmaan kapselin, joka kiihdytti kaksi ihmistä 172,2 km/h nopeuteen 6,25 sekunnissa 500 metrin mittaisella testiradalla. [2]
Verrattuna lentoliikenteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyperloopin ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin lentoliikenteen, sillä se ei tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä.[7] Hyperloop saattaa tulevaisuudessa syrjäyttää lentokoneen lyhyillä matkoilla. Tähän vaikuttaa se, että lentoliikenne edellyttää lentoasemalle siirtymistä sekä lentoasemalla suoritettavia rutiineja, jotka pidentävät vain 30 minuuttia kestävän 360 kilometrin lentomatkan ajallisen keston 2-3 tuntiin.[8] Elon Muskin mukaan hyperloop-lippu on halvempi kuin lentolippu[9]. Richard Branson uskoo pystyvänsä tekemään hyperloop-lipusta lentolippua halvemman[10].
Hyperloop-reittejä varten on hankittava maan käyttöoikeuksia, mikä on kallista ja vaikeaa[2].
Maailman ensimmäinen hyperloop[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virgin Hyperloop One on tehnyt sopimuksen Maharashtran osavaltion kanssa hyperloop-radan rakentamisesta Intiaan. Rata kulkee Mumbain ja Punen välillä. Kahden kaupungin lisäksi rataan liittyy tuleva Navi Mumbain kansainvälinen lentoasema. Projektin tarkoituksena on lyhentää matka-aikaa ja helpottaa ruuhkia.[11] Projektin pitäisi olla valmis vuonna 2024.[12]
Ehdotettuja reittejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinäkuussa 2016 valmistuneen alustavan selvityksen mukaan hyperloop-yhteys Helsingin ja Tukholman välillä olisi mahdollinen ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Rakennuskustannuksiksi konsulttiyhtiö Rambollin ja KPMG:n tekemässä selvityksessä arvioitiin noin 19 miljardia euroa.[13] Salon kaupunki julkaisi toukokuussa 2017 Rambollin tekemän laajemman teknisen hankeselvityksen.[14]
Elon Muskin tunneleita kaivava yritys The Boring Company haluaisi kaivaa tunnelin New Yorkin kaupungin ja Washington D.C:n välille. Tunnelissa kulkisi hyperloop.[15]
Virgin Hyperloop kaavailee hyperloop-reittiä Punesta Mumbaihin; toista Jeddasta Riadiin; sekä kolmatta Chicagosta Columbuksen kautta Pittsburghiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Olisiko hyperloop-superjuna Turun ja Tukholman välillä realistinen? | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Viitattu 20.3.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j Eric A. Taub: A Step Forward in the Promise of Ultrafast ‘Hyperloops’ The New York Times. 8.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Hyperloop spacex.com. 12 August 2013.
- ↑ Hyperloop transport is moving closer to reality worldfinance.com.
- ↑ a b Eric A. Taub: A Real Tube Carrying Dreams of 600-M.P.H. Transit (Published 2019) The New York Times. 18.2.2019. Viitattu 10.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Scientists explain why Hyperloop is so dangerous and difficult wired.co.uk.
- ↑ Hyperloop: The revolutionary technology that could change transport forever cnbc.com. 14 September 2018.
- ↑ Opinion: How Elon Musk’s “Hyperloop” can (and will) affect short-haul air travel – Aeronautics Online aeronauticsonline.com.
- ↑ 'Faster, cheaper, cleaner': experts disagree about Elon Musk's Hyperloop claims theguardian.com. 4 August 2017.
- ↑ Branson aims to price a hyperloop trip lower than a flight thenational.ae.
- ↑ Hyperloop transport is moving closer to reality worldfinance.com.
- ↑ Pune-Mumbai journey on the Hyperloop may cost Rs 1k-1.5k punemirror.indiatimes.com.
- ↑ Petra Ristola: Salo selvittää aktiivisesti hyperloopin tuloa – “Helsingin ja Tukholman välille toteutuisi yksi iso kaupunki” 6.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2016.
- ↑ http://www.saloon.fi/attachements/2017-04-27T15-48-56164.pdf
- ↑ Elon Musk: Boring Company commits to 600mph Hyperloop and tube network theguardian.com. 9 August 2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyperloop One – yritys joka suunnittelee Helsingin ja Tukholman välisen yhteyden rakentamista
- Salo ja Hyperloop-testirata Salon kaupungin Hyperloop-hankesivu