Hyperloop

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mallinnus putkessa kulkevasta kapselista.

Hyperloop on konseptitasolla oleva nopea ihmisten tai tavaroiden kuljetusmuoto tyhjiössä tai lähes tyhjiössä putkessa kulkevassa kapselissa. Yleisen idean tasolla tekniikkaa on esitetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta Hyperloop-termin ja nimenomaisen konseptin esitti yrittäjä Elon Musk[1] vuonna 2012[2]. Muskin SpaceX-yhtiö julkaisi elokuussa 2013 konseptisuunnitelman, jota tunnetaan Hyperloopin alfa-julkaisuna.[3]

Ensimmäinen hyperloop-yhteys on rakenteilla Intiaan.[4]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka perustuu putkessa nopeasti kulkevaan kapseliin. Putki on alipaineistettu eli siitä on pumpattu valtaosa ilmasta pois, jolloin ilmanvastus on hyvin pieni.[1]

Alkuperäisen ajatuksen mukaan matkustajakapseli kulkee sisähalkaisijaltaan 2,23–3,30 m teräsputkessa. Kapselin keulalla on puhallin, joka siirtää ilmaa kapselin edestä sen taakse. Samalla puhaltimen paineistama ilma muodostaa ilmatyynyn tai ilmalaakerin, jonka varassa kapseli leijuu. Puhallin on sähkötoiminen ja saa voimansa akusta. Itse kapseli saa vauhtinsa lineaarisista sähkömoottoreista, joita on sijoitettu putkeen 113 kilometrin välein. Järjestelmän sähkö on peräisin aurinkopaneeleista, joita on asennettu putken ulkopinnalle. Putket asennettaisiin betonipylväiden päähän irti maan pinnasta, kaksi vieretysten. Kapselin olisi tarkoitus kulkea putkessa 1 220 km/h nopeudella. [5]

Virgin Hyperloop Onen suunnitelmissa kapseli kulkisi jatkuvalla 821 km/h nopeudella, mutta voisi yltää 1 078 km/h nopeuteen saakka[6]. Hyperloopin olisi kuljettava yli 563 kilometriä tunnissa, jotta se ei kilpailisi suurnopeusjunien kanssa.[7]

Hyperloopin reitin on oltava hyvin suora ja mutkien on oltava loivia[2]. 90 asteen käännös tapahtuisi 9,66 km matkalla[6].

Toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyperloop One (Aluksi Hyperloop Technologies[8], sitten nimellä Hyperloop One vuosina 2016–2017[9], sitten nimellä Virgin Hyperloop One[10], sen jälkeen taas Hyperloop One 2022–[9]) oli parhaimmillaan 300 hengen yritys, joka keräsi 400 miljoonan dollarin rahoituksen ja hallinnoi 500-metristä testirataa Las Vegasin lähistöllä[2]. Vuoden 2022 alussa yritys antoi potkut lähes puolelle työväestään ja vaihtoi tavoitteensa ihmisten kuljettamisesta rahdin kuljettamiseen[11]. Vuoden 2023 lopulla Hyperloop Onen kerrottiin myyvän omaisuutensa, irtisanovan loput olevat työntekijänsä, sulkevan toimistonsa ja lakkauttavansa toimintansa vuoden loppuun mennessä.[12]
  • Elon Muskin oma, lähellä SpaceX:n päämajaa Kalifornian Hawthornessa sijainnut, noin kilometrin pituinen terästunneli, jossa järjestettiin kilpailuja opiskelijoille vuosina 2018–2019, poistettiin ja korvattiin pysäköintipaikoilla.[13]
  • Hyperloop Transportation Technologies on rakentanut testiradan Toulouseen ja suunnittelee pidempää testirataa Abu Dhabiin sekä rahdinkuljeusrataa Hampuriin.[2]
  • Hardt on 35 hengen yritys, joka on rakentanut 30-metrisen testiradan. Yritys kehittää eurooppalaisia lentokenttiä yhdistävää hyperloop-rataa. Yritys keskittyy rahdin kuljettamiseen.[2]
  • Arrivo oli vuonna 2017 perustettu 30 työntekijän yritys, joka kehitti magneettilevitaatioteknologiaa. Sen toiminta loppui rahoituksen puutteeseen vuonna 2018. [14]
  • Hyperloop TT[14]
  • TransPod Torontossa[2]
  • Zeleros Espanjassa[2]

Kehityksen taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virgin Hyperloop suoritti ensimmäisen ihmiskokeen hyperloop-järjestelmällä marraskuussa 2020. Laite nosti magneettien avulla ilmaan kapselin, joka kiihdytti kaksi ihmistä 172,2 km/h nopeuteen 6,25 sekunnissa 500 metrin mittaisella testiradalla. [2] Ensimmäinen testi jäi myös yrityksen viimeiseksi.[12]

Verrattuna suurnopeusjuniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa suurnopeusjunien rakentaminen on maksanut 17–21 miljoonaa dollaria kilometriltä. Euroopassa vastaava luku on 25–39 miljoonaa dollaria kilometriltä ja Yhdysvaltain Kaliforniassa kustannuksiksi on arvioitu 56 miljoonaa dollaria / km.[15]

Hyperloopin rakentamiskustannuksiksi on väitetty 52,2 – 75,19 miljoonaa dollaria kilometriltä [16].

Verrattuna lentoliikenteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyperloopin ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin lentoliikenteen, sillä se ei tuota lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä.[17] Hyperloop saattaa tulevaisuudessa syrjäyttää lentokoneen lyhyillä matkoilla. Tähän vaikuttaa se, että lentoliikenne edellyttää lentoasemalle siirtymistä sekä lentoasemalla suoritettavia rutiineja, jotka pidentävät vain 30 minuuttia kestävän 360 kilometrin lentomatkan ajallisen keston 2-3 tuntiin.[18] Elon Muskin mukaan hyperloop-lippu on halvempi kuin lentolippu[19]. Richard Branson uskoo pystyvänsä tekemään hyperloop-lipusta lentolippua halvemman[20].

Hyperloop-reittejä varten on hankittava maankäyttöoikeuksia, mikä on kallista ja vaikeaa[2].

Ehdotettuja reittejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virgin Hyperloop One on tehnyt sopimuksen Maharashtran osavaltion kanssa hyperloop-radan rakentamisesta Intiaan. Suunniteltu rata kulkisi Mumbain ja Punen välillä. Kahden kaupungin lisäksi rataan liittyisi tuleva Navi Mumbain kansainvälinen lentoasema. Projektin tarkoituksena on lyhentää matka-aikaa ja helpottaa ruuhkia.[4] Projektin pitäisi olla valmis vuonna 2024.[21] Sittemmin Maharashtran pääministerin sijainen ja valtiovarainministeri on jarrutellut projektia sanomalla, ettei osavaltio ryhtyisikään hankkeeseen, ennen kuin hyperloopin toimivuus on ensin todistettu rakentamalla ainakin 10 km toimivaa rataa jonnekin muualle[22][23][24][25][26].

Heinäkuussa 2016 valmistuneen alustavan selvityksen mukaan hyperloop-yhteys Helsingin ja Tukholman välillä olisi mahdollinen ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Rakennuskustannuksiksi konsulttiyhtiö Rambollin ja KPMG:n tekemässä selvityksessä arvioitiin noin 19 miljardia euroa.[27] [28][29] Salon kaupunki julkaisi toukokuussa 2017 Rambollin tekemän laajemman teknisen hankeselvityksen.[30]

Elon Muskin tunneleita kaivava yritys The Boring Company haluaisi kaivaa tunnelin New Yorkin kaupungin ja Washington D.C:n välille. Tunnelissa kulkisi hyperloop.[31]

Virgin Hyperloop kaavailee hyperloop-reittiä Punesta Mumbaihin; toista Jeddasta Riadiin; sekä kolmatta Chicagosta Columbuksen kautta Pittsburghiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Olisiko hyperloop-superjuna Turun ja Tukholman välillä realistinen? | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Arkistoitu 23.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Eric A. Taub: A Step Forward in the Promise of Ultrafast ‘Hyperloops’ The New York Times. 8.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Hyperloop spacex.com. 12 August 2013. Arkistoitu 18 toukokuu 2017. Viitattu 9 toukokuu 2017.
  4. ↑ a b Hyperloop transport is moving closer to reality worldfinance.com.
  5. ↑ Wayback Machine web.archive.org. Arkistoitu 28.6.2015. Viitattu 1.8.2023.
  6. ↑ a b Eric A. Taub: A Real Tube Carrying Dreams of 600-M.P.H. Transit (Published 2019) The New York Times. 18.2.2019. Viitattu 10.11.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Scientists explain why Hyperloop is so dangerous and difficult wired.co.uk. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 15.11.2018.
  8. ↑ Andrew J. Hawkins: Virgin Hyperloop hits an important milestone: the first human passenger test The Verge. 9.11.2020. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  9. ↑ a b Virgin pulls its name from Hyperloop One (update) Engadget. 10.11.2022. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Andrew J. Hawkins: Hyperloop One rebrands as ‘Virgin Hyperloop One’ after investment by Richard Branson The Verge. 12.10.2017. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  11. ↑ James Vincent: Virgin Hyperloop switches focus from passengers to cargo as it lays off half its staff The Verge. 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
  12. ↑ a b Andrew J. Hawkins: The hyperloop is dead for real this time The Verge. 21.12.2023. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Andrew J. Hawkins: Elon Musk’s first Hyperloop tunnel in California is gone The Verge. 3.11.2022. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  14. ↑ a b Sean O'Kane: Hyperloop startup Arrivo is shutting down as workers are laid off The Verge. 15.12.2018. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  15. ↑ electricbloomhosting: Why China can build high-speed rail so cheaply Global Construction Review. 14.7.2014. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Andrew J. Hawkins: Virgin Hyperloop hits an important milestone: the first human passenger test The Verge. 9.11.2020. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Hyperloop: The revolutionary technology that could change transport forever cnbc.com. 14 September 2018.
  18. ↑ Opinion: How Elon Musk’s “Hyperloop” can (and will) affect short-haul air travel – Aeronautics Online aeronauticsonline.com. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 15.11.2018.
  19. ↑ 'Faster, cheaper, cleaner': experts disagree about Elon Musk's Hyperloop claims theguardian.com. 4 August 2017.
  20. ↑ Branson aims to price a hyperloop trip lower than a flight thenational.ae.
  21. ↑ Pune-Mumbai journey on the Hyperloop may cost Rs 1k-1.5k punemirror.indiatimes.com. Arkistoitu 21.11.2018. Viitattu 21.11.2018.
  22. ↑ Maharashtra: ‘Not undertaken anywhere’, govt may scrap Hyperloop project, hints Ajit Pawar The Indian Express. 18.1.2020. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Press Trust of India PuneJanuary 18, 2020UPDATED: January 18, 2020 09:23 Ist: Will think about Hyperloop after successful trials abroad: Ajit Pawar India Today. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Scroll Staff: Maharashtra: ‘Do not have the capacity to experiment with hyperloop project,’ says Ajit Pawar Scroll.in. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  25. ↑ In first remarks on Hyperloop, Ajit Pawar hits pause on futuristic project Hindustan Times. 17.1.2020. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Maharashtra drops ambitious Pune-Mumbai Hyperloop project; Pawar says let it be tried somewhere else first www.timesnownews.com. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)
  27. ↑ Petra Ristola: Salo selvittää aktiivisesti hyperloopin tuloa – “Helsingin ja Tukholman välille toteutuisi yksi iso kaupunki” 6.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2016.
  28. ↑ Hyperloop One - Blog web.archive.org. 6.7.2016. Arkistoitu 6.7.2016. Viitattu 27.10.2021.
  29. ↑ KPMG. Pre-feasibility study Stockholm – Helsinki using Hyperloop One technology. Short summary July 2016 https://assets.kpmg/content/dam/kpmg/pdf/2016/07/fs-links-pre-feasibility-study-summary.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Hyperloop Proof of Operations Facility, Technical Report https://web.archive.org/web/20170809211753/http://www.saloon.fi/attachements/2017-04-27T15-48-56164.pdf
  31. ↑ Elon Musk: Boring Company commits to 600mph Hyperloop and tube network theguardian.com. 9 August 2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyperloop.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyperloop&oldid=22317789”