Huomattavien henkilöiden ryhmä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huomattavien henkilöiden ryhmä (engl. Eminent Person's Group) oli Kansainyhteisön vuonna 1986 asettama ryhmä, jonka tarkoituksena oli arvioida tulisiko Kansainyhteisön liittyä kansainvälisiin talouspakotteisiin Etelä-Afrikkaa vastaan.

Ryhmä perustettiin, koska Kansainyhteisön kokouksessa Nassaussa, Bahamalla ei ollut päästy asiasta yhteisymmärrykseen: Kansainyhteisön kehitysmaajäsenet olivat kannattaneet pakotteita, kun taas Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Margaret Thatcher kannatti "rakentavan yhteistyön" politiikkaa Etelä-Afrikan hallituksen kanssa ja vastusti pakotteita.[1] Huomattavien henkilöiden ryhmän muodosti seitsemän valtiomiestä ja sen puheenjohtajina toimivat Australian entinen pääministeri Malcolm Fraser sekä Nigerian entinen johtaja kenraali Olusegun Obasanjo. Ryhmän tavoitteena oli pyrkiä aloittamaan neuvottelut Etelä-Afrikan hallituksen ja vastarintaryhmien välillä ja sen tuli raportoida tilanteesta puolen vuoden kuluttua Lontoossa pidetyssä Kansainyhteisön kokouksessa.[2]

Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha pyrki vakuuttamaan, että maa oli matkalla muutokseen ja suostui ryhmän vierailuun maassa ja salli ryhmän tavata myös vankilassa olleen Nelson Mandelan. Ryhmän työ alkoi myönteisesti ja ryhmä alkoi muodostaa "neuvottelumallia", eli joukkoa myönnytyksiä kiistan molemmilta osapuolista, joka olisi mahdollistanut varsinaisten neuvottelujen aloittamisen. Myönnytyksiin kuului muun muassa hallituksen joukkojen vetäminen pois townshipeista, osittainen hätätila peruttaisiin ja kielletyt poliittiset järjestöt sallittaisiin ja poliittiset vangit vapautettaisiin. ANC puolestaan lupautui aseellisen kamppailun keskeyttämiseen.[2]

Hallitus suhtautui ehdotuksiin aluksi myönteisesti ja perui hätätilan ja kumosi vihatut "passilait". Toukokuussa 1986 presidentti Botha alkoi kuitenkin perääntyä mahdollisista neuvotteluista ja lopulta toukokuun 19. ryhmän vielä ollessa maassa hallitus toteutti sotilasiskut ANC:n ja PAC:n sotilastukikohtiin Botswanassa, Zimbabwessa ja Sambiassa ja laajensi aikaisemman alueellisen hätätilan koko maahan. Huomattavien henkilöiden ryhmä katsoi tämän tahalliseksi provokaatioksi ja poistui samana iltana Etelä-Afrikasta. Raportissaan se suositteli Kansainyhteisön asettavan laajat ja velvoittavat talouspakotteet Etelä-Afrikalle.[1][3][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Allister SparksTomorrow Is Another Country, s. 34–35. The University of Chicago Press, 1995. ISBN 0-226-76855-4.
  2. a b c Hamill, James: South Africa and the Commonwealth part one: the years of acrimony. (Commonwealth of Nations). Contemporary Review, 1995, nro 7.1..
  3. THE COMMONWEALTH GROUP OF EMINENT PERSONS - Mission to South Africa The Commonwealth Report, June 1986, The Findings of the Commonwealth Group of Eminent Persons Group on Southern Africa June 1986. Commonwealth. (englanniksi)