Humiseva harju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Muista merkityksistä katso täsmennyssivulta.
Humiseva harju
Wuthering Heights
Alkuperäisteoksen etusivu.
Alkuperäisteoksen etusivu.
Alkuperäisteos
Kirjailija Emily Brontë
Kieli englanti
Genre romaani
Kustantaja Thomas Cautley Newby
Julkaistu 1847
Suomennos
Suomentaja useita suomentajia
Julkaistu 1927[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Humiseva harju (engl. Wuthering Heights) on englantilaisen kirjailijan Emily Brontën kirjoittama romaani vuodelta 1847. Alun perin Ellis Bellin salanimellä julkaistu Humiseva harju kohtasi ensijulkaisunsa aikaan ristiriitaisen vastaanoton, sai osakseen runsaasti paheksuntaa ja myi huonosti, mutta nykypäivänä sitä pidetään yhtenä englantilaisen kirjallisuuden hienoimmista klassikoista. Lisäksi kriitikot ovat 1900-luvulta alkaen pitäneet Humisevaa harjua Brontën kirjailijasisarusten teoksista parhaimpana. Romaani jäi Brontën ainoaksi, mutta se riitti viemään hänen nimensä maailmankirjallisuuden historiaan. Humiseva harju kertoo eriluokkaisten lapsuudenystävysten Heathcliffin ja Catherinen kiihkeästä, mutta tuhoon tuomitusta rakkaudesta, ja se sijoittuu Brontën kotiseudulle Englannin Yorkshireen.[2][3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Emily Brontë
Emily Brontë.

Emily Brontë on yksi Brontën kirjailijasisaruksista, ja hänen sisariaan olivat Charlotte Brontë ja Anne Brontë. Hän kasvoi Yorkshiren Haworthin kylässä, missä hänen isänsä toimi pappina. Hänen äitinsä oli kuollut jo varhain, ja Brontën ja hänen sisarustensa kasvatuksesta huolehti pääasiassa heidän tätinsä. Haworth sijaitsi syrjässä, karujen nummien keskellä, ja siellä yksinäisten, äidittömien lasten parasta viihdettä olivat mielikuvitusleikit. Brontë ja hänen sisaruksensa kirjoittivat pienestä pitäen muun muassa kertomuksia, jotka sijoittuivat erilaisiin mielikuvitusmaailmoihin.[4]

Vuonna 1846 Brontën sisarukset julkaisivat yhdessä ensimmäisen yhteisen runokokoelmansa Poems, jonka he kirjoittivat salanimillä Currer, Ellis ja Acton Bell. Kokoelmaa myytiin vain muutama kappale, mutta Brontën runot saivat jonkin verran huomiota osakseen. Samana vuonna Brontë alkoi kirjoittaa esikoisromaaniaan Humiseva harju. Romaani valmistui vuotta myöhemmin vuonna 1847. Kustantaja Thomas C. Newby julkaisi sen Ellis Bellin salanimellä vielä samana vuonna. Humiseva harju sai ristiriitaisen vastaanoton eikä myynyt kovin hyvin. Vuonna 1848 Emily Brontë vilustui veljensä Branwellin hautajaisissa, ja hän kuoli keuhkotautiin saman vuoden joulukuussa ollessaan vasta 30-vuotias. Humiseva harju jäi hänen ainoaksi romaanikseen.[4][5]

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaani alkaa vuodesta 1801, jolloin herra Lockwood vierailee Humisevan harjun maalaistalon tiluksilla tapaamassa uutta vuokraisäntäänsä herra Heathcliffiä. Heathcliff on salaperäinen, näennäisen yksipuolisen rakkauden kiduttama ja elämänhalunsa menettänyt mies, joka alkaa kiehtoa vierailijaa. Lockwoodin vierailun aikana nummilla puhkeaa myrsky, ja vaikka Heathcliff on töykeä ja epämiellyttävä isäntä, saa Lockwood luvan yöpyä Humisevassa harjussa. Yöllä hän näkee karmaisevan unen, jossa muun muassa Catherine-niminen nainen vaatii päästä sisään taloon.

Myrskyn loputtua Lockwood palaa kotiinsa, jossa hänen taloudenhoitajansa Nelly Dean kertoo uteliaalle miehelle Heathcliffin tarinan. Tämä on entinen tallipoika, orpo, jonka Humisevan harjun entinen isäntä säälistä otti hoiviinsa. Heathcliff rakastuu isännän tyttäreen, villiin Catherineen. Catherine tekee mielestään järkevän valinnan ja avioituu naapurikartanon seurapiiriherrasmies Edgar Lintonin kanssa. Heathcliff viettää vuosia poissa, palaa ja tapaa vielä Catherinen ennen kuin tämä kuolee synnytyksessä. Heathcliffin elämän sisällöksi muodostuu Catherinen muiston lisäksi sadistinen kosto ja tuho.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurence Olivier on näytellyt Heathcliffia.
  • Heathcliff on Humisevan harjun päähenkilö. Heathcliff on orpopoika, jonka Humisevan harjun omistaja herra Earnshaw löytää Liverpoolin kaduilta ja tuo säälistä kotiinsa Yorkshireen. Heathcliffista tulee läheinen ottosisarensa Catherinen kanssa, mutta hänen ottoveljensä Hindley halveksii häntä. Heathcliff ja Catherine rakastuvat toisiinsa, mutta Catherine menee naimisiin Edgar Lintonin kanssa. Tämä ajaa Heathcliffin syvään vihaan ja kostonhaluun. Heathcliff muistuttaa monella tapaa byronista sankaria, mutta monipuolista hahmoa on vaikea luokitella mihinkään tyyppiin.kenen mukaan?
  • Catherine Earnshaw on Heathcliffin rakastettu. Catherine ja Heathcliff ovat lapsuudestaan saakka läheisiä, ja lopulta he rakastuvat toisiinsa. Catherine kuitenkin pitää Heathcliffia alempiluokkaisena eikä siksi halua mennä hänen kanssaan naimisiin. Heathcliffin karattua Humisevasta harjusta Catherine nai naapurikartanon Edgar Lintonin. Heathcliffin paluun myötä Catherine tekee kuitenkin selväksi kuka on hänen todellinen rakkautensa. Catherine kuolee synnytettyään tyttärensä Cathyn.
Esimerkiksi Merle Oberon on näytellyt Catherinea.
  • Ellen "Nelly" Dean on Humisevan harjun entinen taloudenhoitaja. Hän varoittaa Catherinea menemästä naimisiin Edgar Lintonin kanssa tajutessaan Heathcliffin olevan tytön todellinen rakkaus. Seurattuaan monen vuoden ajan Humisevan harjun väkeä juuri Nelly Dean kertoo Heathcliffin ja Catherinen tarinan Humisevan harjun kertojalle herra Lockwoodille tämän sairauden aikana.
  • Edgar Linton on Catherinen toinen lapsuudenystävä, jonka kanssa tyttö menee myöhemmin naimisiin. Edgar rakastaa Catherinea hellästi eikä voi sietää Catherinen rakkautta Heathcliffiin. Hänen ja Heathcliffin välille kehittyy katkera kilpailu Catherinesta, mikä osittain saa tytön mielenterveyden järkkymään. Edgarin sisar on Isabella Linton, josta tulee Heathcliffin vaimo ja tämän pojan Linton Heathcliffin äiti.
  • Catherine "Cathy" Linton on Catherine Earnshawn ja Edgar Lintonin ainoa tytär. Hänen äitinsä Catherine kuolee synnyttettyään tyttärensä, ja Cathyn kasvattaa hänen isänsä Edgar. Kostonhimoinen Heathcliff manipuloi tytön menemään naimisiin poikansa Lintonin kanssa ja pääsee näin käsiksi Cathyn perintökartanoon. Cathy rakastuu myöhemmin serkkuunsa Haretoniin.
  • Hindley Earnshaw on Catherinen veli ja Heathcliffin ottoveli. Isänsä kuoltua Hindley perii Humisevan harjun. Hänen vaimonsa Frances kuolee synnytettyään Hindleyn ainoan pojan Haretonin. Vaimon kuolema saa Hindleyn katkeroitumaan ja ajaa hänet alkoholismiin. Hindleyn kuoltua Heathcliff saa Humisevan harjun haltuunsa ja kasvattaa tämän pojan Haretonin.

Tapahtumapaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yorkshiren nummia kuvataan Emily Brontën romaanissa.

Humiseva harju sijoittuu Brontën omalla kotiseudulle Englannin Yorkshireen. Romaanin keskeiset tapahtumapaikat ovat lähinnä Earnshawn suvun omistama maalaistalo Humiseva harju ja sen tilukset sekä Lintonin suvun omistama Rastaslaakson kartano (engl. Thrushcross Grange) läheisine Gimmertonin kylineen. Tärkeässä osassa ovat myös Yorkshiren lukuisat nummiseudut.

Lähellä Brontën kotikylää Haworthia sijainneen Top Withensin maalaistalon sanotaan usein innoittaneen romaanin Humisevan harjun, vaikka maalaistalo ei ulkonäöltään muistutakaan romaanin taloa. Toiseksi mahdolliseksi innoitukseksi mainitaan joskus Halifaxin lähellä sijainnut High Sunderland Hall, joka sittemmin on purettu. Humisevan harjun sekä Rastaslaakson kartanon innoitukseksi on ehdotettu myös Haworthin lähellä sijaitsevaa Ponden Hallia. Nykyään raunioina oleva Top Withens on mahdollisten Brontë-yhteyksiensä vuoksi suosittu turistikohde.[6]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensijulkaisun aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brontën kirjailijasisaret Branwell-veljen maalaamina. Vasemmalta oikealle: Anne, Emily ja Charlotte.

Kun Humiseva harju ensi kertaa julkaistiin Ellis Bellin salanimellä vuonna 1847, kohtasi se ristiriitaisen vastaanoton kriitikoilta ja lukijoilta. Vaikka monet kriitikot pitivät sen tarinankerrontaa voimakkaana ja kirjailijaa itseään taidokkaana, järkytti romaanissa kuvattu intohimoinen rakkaus ja väkivalta useita sen ajan lukijoita ja romaani saikin osakseen runsaasti paheksuntaa. Usein kriitikot vertasivat Humisevaa harjua Brontën vanhemman sisaren Charlotten hieman aikaisemmin samana vuonna julkaistuun teokseen Kotiopettajattaren romaani. Charlotten teosta pidettiin alun perin Brontën sisarten teoksista parhaimpana, ja se oli heti julkaisunsa jälkeen osoittautunut niin arvostelu- kuin myyntimenestykseksi. Humiseva harju ei kriitikoiden vertailussa pärjännytkään sitä vastaan, ja toisin kuin Kotiopettajattaren romaani ei se onnistunut nousemaan heti myyntimenestykseksikään, vaan myi huonosti.[2][7]

Koska Humiseva harju julkaistiin alun perin maskuliinisella salanimellä Ellis Bell, johti se useat kriitikot ja lukijat pitämään teoksen kirjailijaa miehenä. Kun selvisi että romaanin takana olikin nainen, ilmaisivat monet epäilyksensä siitä voisiko nainen todella olla kirjoittanut niin väkivaltaista ja intohimoista tekstiä. Jotkut kriitikot epäilivätkin Brontën veljen Branwellin olleen teoksen todellinen kirjoittaja ja perustelivat väitettään romaanin julmuudella ja sen miespäähenkilön sielunelämän tarkkanäköisellä kuvauksella. Heidän mielestään nainen ei olisi voinut luoda ja kirjoittaa sellaista hahmoa kuin Heathcliff. Monet kriitikot taas hämmästelivät sitä kuinka verraten tapahtumaköyhää elämää viettänyt, eristäytynyt naimaton pappilan tytär oli saattanut kirjoittaa niin intohimoisen ja väkivaltaisen romaanin kuin Humiseva harju. Heidän lisäkseen tätä ovat pohtineet myös monet nykyajan kriitikot.[8] On esitetty, että Heathcliffin esikuva oli sisarusten veli, taidemaalari Branwell Brontë, joka oli sekä alkoholisti että addiktoitunut laudanumiin, ja joka sai usein väkivaltaisia puuskia.[9]

Myöhempi vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä Humisevaa harjua pidetään yhtenä englantilaisen kirjallisuuden suurista klassikoista. Yleensä myöhemmät kriitikot ovat lisäksi pitäneet sitä Brontën kirjailijasisarusten teoksista parhaana.[3]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brontë, Emily: Humiseva harju. (Wuthering Heights, 1847.). Suomentanut Martta Räsänen. Porvoo: WSOY, 1927.
  • Brontë, Emily: Humiseva harju. (Wuthering Heights, 1847.). Suomentanut Helka Varho. Porvoo: WSOY, 1947.
  • Brontë, Emily: Humiseva harju. (Wuthering Heights, 1847.). Suomentanut Kaarina Ruohtula. 9. painos (1. painos 1976). Hämeenlinna: Karisto, 2012. ISBN 978-951-23-5557-0.
  • Brontë, Emily: Humiseva harju. (Wuthering Heights, 1847.). Suomentanut Eila Pennanen. Uusi painos (1. painos 1991). Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31679-2.
  • Brontë, Emily: Humiseva harju. (Wuthering Heights, 1847.). Suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20638-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emily Brontë, Humiseva harju. Otava. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 9.9.2008.
  2. a b Wuthering Heights: Context Spark Notes. Viitattu 20.5.2008. (englanniksi)
  3. a b Later Critical Response to Wuthering Heights academic.brooklyn.cuny.edu. Viitattu 30.3.2007. (englanniksi)
  4. a b Emily Bronte online-literature.com. Viitattu 31.3.2007. (englanniksi)
  5. Wuthering Heights: Key Facts Spark Notes. Viitattu 20.5.2008. (englanniksi)
  6. Inspirations wuthering-heights.co.uk. Arkistoitu 5.10.2009. Viitattu 21.5.2008. (englanniksi)
  7. Publication of Wuthering Heights and its contemporary critical reception academic.brooklyn.cuny.edu.. Viitattu 8.11.2008. (englanniksi)
  8. Feminism in Literature: Brontë, Emily: Introduction enotes.com. Arkistoitu 2.1.2009. Viitattu 8.11.2008. (englanniksi)
  9. David Barnett: Branwell Bronte: The mad, bad and dangerous brother of Charlotte, Emily and Anne Independent 17.9.2017

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitchell, Juliet: Humiseva harju: Romantiikkaa ja rationaalisuutta. Teoksessa Naisvallankumous. Esseitä feminismistä, kirjallisuudesta ja psykoanalyysistä. (Women: The Longest Revolution. Essays on Feminism, Literature and Psychoanalysis, 1966.). Suomentanut Paula Karlsson. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08423-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]