Huldra

Huldra on skandinaavisessa kansanperinteessä esiintyvä viettelevä metsänolento. Sen nimi juontuu sanoista "peitetty" tai "salattu". Norjalaisessa kansanperinteessä olento tunnetaan nimellä huldra, kun taas ruotsalaisessa kansanperinteessä sitä kutsutaan skogsråksi (metsänhenki) tai Tallemajaksi (mäntymaija), ja saamelaisessa kansanperinteessä uldaksi. Nimi antaa olettaa, että huldra on alun perin sama olento kuin völva huld ja saksalainen holda. Miespuolista huldraa kutsutaan nimellä huldu tai, kuten Norjassa, huldrekarl.

Mieshuldrista eli huldrekarlista kerrotaan myös norjalaisessa kansanperinteessä. Tämä olento liittyy läheisesti muihin maanalaisiin asukkeihin, joita yleensä kutsutaan nimellä tusser. Kuten naispuolinen vastineensa, huldrekarl on muodonmuuttaja, joka usein houkuttelee neitoja pauloihinsa.

Olemus

Huldra norjalaisen Theodor Kittelsenin piirroksessa

Huldra on henkeäsalpaavan kaunis, toisinaan alaston nainen, jolla on pitkät hiukset. Ihmisistä poiketen huldra on kuitenkin takaa^selvennä ontto^selvennä, kuten vanha puunrunko^selvennä, ja sillä on eläimen häntä. Norjalaisessa kansanperinteessä huldralla on lehmän häntä, mutta ruotsalaisessa kansanperinteessä huldralla voi olla myös ketunhäntä. Pohjoisruotsalaisella huldralla ei välttämättä ole häntää lainkaan, vaan sen paikalla on pelkkä ontto tai kaarnan peittämä selkä. Suomalaisessa kansanperinteessä on myös kerrottu metsänneidosta, joka muistuttaa paljon pohjoisruotsalaista huldraa.

Norjalaisessa kansanperinteessä huldra kuvataan yleensä tyypilliseksi navettapiiaksi, jolla on tyypilliset maalaistytön vaatteet mutta joka on jokseenkin häikäisevämpi tai nätimpi kuin useimmat muut tytöt.

Kansanperinne

Huldra on yksi useista råista (hoitaja, vartija), joihin kuuluvat vedessä asustava sjörå (jota kutsutaan myös havsfruksi tai näkiksi) ja myöhemmin myös merenneito sekä luolissa ja kaivoksissa asuva bergsrå, joka teki elämän rankaksi kaivostyöläisille.

Lisää tietoa löytyy Peter Christen Asbjørnsenin and Jørgen Moen Norjalaiset kansantarut-kokoelmasta.

Välit ihmisten kanssa

Huldrien katsottiin olevan ystävällisiä hiilikaivostyöläisille ja vahtivan hiilenpolttouuneja näiden levätessä. Hiilikaivostyöläiset tiesivät, että huldra herättäisi heidät, jos ongelma ilmaantuisi, joten he uskalsivat nukkua huoletta. Kiitokseksi hiilikaivostyöläiset jättivät huldralle elintarvikkeita tiettyyn paikkaan. Tarina Närkestä osoittaa, kuinka kiltti huldra voi olla, etenkin silloin, kun sitä kohdellaan kunnioittavasti (Hellström 1985:15).

Tarina Närkestä

Tivedenissä eräs poika lähti kerran kalastamaan, mutta hänellä ei ollut kalaonnea. Sitten poika tapasi kauniin naisen, joka oli niin tyrmäävä, että hän haukkoi henkeään. Mutta sitten poika tajusi, kuka nainen oli, kun hän näki ketunhännän pilkottavan naisen hameen alta. Poika tiesi, ettei naiselle saanut mainita mitään hännästä, ellei sitä tehnyt mahdollisimman kohteliaasti. Niinpä hän kumarsi syvään ja sanoi pehmeimmällä äänellään: "Hyvä rouva, huomaan, että alushameenne näkyy hameenne alta." Nainen kiitti poikaa sulavasti ja piilotti häntänsä hameensa alle kehottaen poikaa kalastamaan toisella puolella järveä. Sinä päivänä pojalla oli loistava kalaonni ja hän sai kalan joka kerta heittäessään siiman veteen. Tämä oli huldran tunnustus pojan kohteliaisuudesta.

Joissain perinteissä huldra houkuttelee miehiä metsään harrastamaan seksiä palkiten ne miehet, jotka tyydyttävät sen, ja surmaten ne, jotka eivät siinä onnistu. Norjalainen huldra ei ole läheskään näin verenhimoinen, vaan se voi yksinkertaisesti kaapata miehen mukaansa tai houkutella tämän alamaailmaan. Toisinaan huldra varastaa ihmisvauvoja ja vaihtaa ne omiin rumiin huldrebarneihinsa (vaihdokkaat). Joissain tapauksissa miehen ja huldran yhdyntä johti lapseen, jota huldra sitten esitteli pahaa-aavistamattomalle isälle. Joissain tapauksissa huldra pakottaa miehen avioitumaan kanssaan. Tarinat moisista suhteista olivat yleisiä Norjassa pitkän aikaa - eräs vanhempi mies Valdresista väitti norjalaisessa radio-ohjelmassa, että hänellä on lapsi hulderväen joukossa. Hän oli edelleen elossa vuoden 1980 tienoilla.

Joskus huldra nai paikallisen maalaispojan, mutta tällaisissa tapauksissa ylellisyys lähtee huldrasta välittömästi, kun pappi laskee kätensä huldran ylle tai kun huldra astuu kirkkoon. Jotkut legendat kertovat aviomiehistä, jotka ovat huldran kanssa avioiduttuaan kohdelleet vaimoaan kaltoin. Jotkut sadut jättävät tämän pois ja kertovat, miten avioliitto kristityn miehen kanssa saa huldran menettämään häntänsä mutta säilyttämään ulkonäkönsä, niin että aviopari elää elämänsä onnellisena loppuun asti. Jos huldraa kuitenkin kohtelee kaltoin, se muistuttaa miestään siitä, että se on kaukana heikosta naisparasta. Huldra saattaa esimerkiksi suoristaa aviomiehensä silmien edessä hevosenkengän paljain käsin, joskus vieläpä niin, että hevosenkenkä on vielä hehkuvan kuuma ahjon jäljiltä.

Petettynä huldra voi rangaista miestä ankarasti, kuten eräässä sigdalilaisessa tapauksessa. Tämän tarinan mukaan huldra kosti kerskailuun taipuvaiselle sulhaselleen sen, ettei tämä pitänyt hänelle antamaansa lupausta. Poika oli näet luvannut, ettei hän kertoisi morsiamestaan kenellekään. Poika ei kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, vaan hän kerskui erikoislaatuisesta morsiamestaan kaikille vuoden ajan. Kun huldra ja poika lopulta tapasivat toisensa erossa, huldra pieksi pojan lehmän hännällään, niin että poika menetti kuulonsa ja järkensä loppuiäkseen.

Metsästys

Huldrat on kauan liitetty metsästykseen. Huldra saattoi puhaltaa metsästäjän kiväärinpiippuun, minkä seurauksena kiväärillä ei enää voinut ampua ohi. Jotkut miehet eivät olleet niin onnekkaita tai ehkäpä lahjakkaita, vaan he pakenivat huldraa menettäen järkensä.

Alkuperä

Huldrien alkuperä liitetään kristinuskoon. Tarina kertoo, että Eeva oli saanut pestyä vasta puolet lapsistaan, kun Jumala tuli hänen mökkiinsä. Häpeissään Eeva piilotti likaiseksi jääneet lapset. Jumala määräsi, että ne lapset, jotka Eeva oli piilottanut, tulisivat olemaan piilossa ihmiskunnalta. Näistä lapsista tuli huldria.

Tyypillinen Huldra-tarina

Olipa kerran naimisissa oleva mies, joka oli paimentamassa karjaansa, kun hän tapasi huldran (tai skogsrån). Pystymättä vastustamaan kiusausta mies lähti huldran matkaan, rakasteli tämän kanssa ja sai tästä pakkomielteen.

Mies palasikin tämän jälkeen joka ilta huldran luokse ja rakasteli tämän kanssa. Eipä aikaakaan, kun suhde alkoi olla liikaa miehelle, joka alkoi kuihtua. Silti hän ei voinut vastustaa huldraa. Lopulta miesparka uupui niin paljon, että hän pystyi vain vaivoin kävelemään. Hän ei tiennyt, mitä tehdä, joten lopulta hän päätti turvautua neuvokkuuteensa.

Vieraillessaan jälleen huldran luona mies kysyi huldralta, mitä hänen pitäisi tehdä eräälle omistamalleen sonnille. Mies selitti, ettei sonni tehnyt mitään muuta kuin astui lehmiä ja että nyt sekä sonni että lehmät olivat täysin uupuneita. Lehmätkään eivät enää antaneet maitoa. Huldra kehotti miestä keräämään hieman näsiää (Daphne mezereum) ja rohtovirmajuurta (Valeriana officialis). Mies hankki yrtit ja puristi ne itseensä ennen kuin hän lähti tapaamaan huldraa sinä iltana. Heti miehen nähdessään huldra itki: "Näsiä ja rohtovirmajuuri ovat varmoja! Hyi minua, kun kerroin parannuskeinon!" Niine hyvineen huldra kääntyi ympäri niin, että mies näki hänet takaapäin. Huldran miehen ylle loihtima taika murtui, ja huldra katosi lopullisesti.

Tarinan mies välttää täpärästi kurjan kohtalon. Huldrilla on näet on kerrottu olevan pahoja, häiritseviä aikeita, koska huldrien läsnäolo täyttää ihmisen pahoilla aavistuksilla. Erilaiset kansantarinat, kuten tämä, tarjoavat neuvoja siitä, kuinka selvitä kohtaamisesta huldran tai skogsrån kanssa tai välttyä siltä kokonaan.

Paikannimet

Useita paikkoja Skandinaviassa on nimetty huldrien mukaan. Nämä paikat mukaan liittyvät legendojen mukaan "piilotetun väen" läsnäoloon. Alla on esitelty muutamia esimerkkejä huldriin liittyvien paikannimien levinneisyydestä Skandinavian pohjoisilla ja eteläisillä äärillä sekä termien käytöstä eri kieliryhmien paikannimissä.

Tanska

• Huldremose (Huldrasuo) on suo, joka sijaitsee Tanskan Djursland-niemessä. Huldremose on kuuluisa Huldremosen naisesta, joka on suosta löydetty suoruumis ajalta 55 eaa.

Norja

• Hulderheim sijaitsee Karlsøyan saarelta kaakkoon Tromsassa, Norjassa. Nimi tarkoittaa "Huldrien kotia".
• Hulderhusan on Norjan suurimmassa saaressa, Hinnøyassa, sijaitseva alue. Hulderhusan on suomeksi "Huldrien talot".

Saame

• Ulddaidvárri Naavuonossa, Tromsassa. Ulddaidvárri on pohjoissaamea, ja se tarkoittaa suomeksi "Huldrien vuorta".
• Ulddašvággi on Norjan Finnmarkissa oleva laakso, joka sijaitsee Alattiosta lounaaseen. Nimi tarkoittaa suomeksi "Huldralaaksoa". Laaksossa sijaitsevalla vuodenhuipulla, joka vartioi laaksosta ylös vuorille johtavaa solaa, on samankaltainen nimi, Ruollačohkka, joka tarkoittaa "Peikkovuorta". Laakson pohjoislaitaa hallitsee puolestaan vuori nimeltä Háldi, joka terminä muistuttaa aiemmin mainittua norjalaista råta (hoitaja, vartija) eli henkeä tai jumalolentoa, joka hallitsee kyseistä aluetta.

Katso myös

• Metsänneito

Lähteet

• AnneMarie Hellström, Jag vill så gärna berätta. ISBN 91-7908-002-2
• Neil Gaiman, American Gods (10th Anniversary Edition). ISBN 978-0-7553-8624-6