Huldra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Huldra on Skandinaavisessa kansanperinteessä esiintyvä viettelevä metsänolento. (Nimi juontuu sanoista "peitetty" tai "salattu".) Norjalaisessa kansanperinteessä Huldra tunnetaan nimillä skogsrå tai skogsfru/skovfrue (tarkoittaa "Metsän neitoa"). Tunnetaan nimillä Tallemaja (Mäntymaija) Ruotsalaisessa kansanperinteessä, ja Ulda Saamelaisessa kansanperinteessä. Nimi antaa olettaa, että Huldra on alun perin sama olento kuin völva Huld ja Saksalainen Holda. Miespuolista huldraa kutsutaan nimellä huldu, tai, kuten Norjassa, huldrekarl.

Mieshuldrista, nimeltään Huldrekarl, kerrotaan myös Norjalaisessa kansanperinteessä. Tämä olento liittyy läheisesti muihin maanalaisiin asukkeihin, joita yleensä kutsutaan nimellä tusser. Kuten naispuolinen vastineensa, huldrkarl on muodonmuuttaja, joka usein houkuttelee neitoja pauloihinsa.


Olemus

Huldra norjalaisen Theodor Kittelsenin piirroksessa

Huldra on henkeäsalpaavan kaunis, toisinaan alaston nainen pitkine hiuksineen; tosin takaa ontto kuten vanha puunrunko, ja sillä on eläimen häntä. Norjassa sillä on lehmänhäntä, ja Ruotsissa joko lehmänhäntä tai ketunhäntä. Pohjoisemmassa Ruotsissa häntä voidaan jättää pois onton tai kaarnan peittämän selän vuoksi.

Norjassa huldra kuvataan yleensä tyypilliseksi navettapiiaksi tyypillisine maalaistytön vaatteineen, mutta jokseenkin häikäisevämmäksi tai nätimmäksi kuin useimmat tytöt.


Kansanperinne Huldra on yksi useista :sta (hoitaja, vartija), mukaan luettuna vesi-Sjörå (tai havsfru, tai Näkki), myöhemmin myös merenneito ja bergsrå luolissa ja kaivoksissa, joka teki elämän rankaksi kaivostyöläisparoille.

Lisää tietoa löytyy Peter Christen Asbjørnsenin and Jørgen Moen Norjalaiset kansantarut-kokoelmasta.


Välit ihmisten kanssa Huldrien katsottiin olevan ystävällisiä hiilikaivostyöläisille, ja vahtivan hiilenpolttouuneja heidän levätessään. Tietäessään huldran herättävän heidät ongelmien yllättäessä, he saivat nukuttua ja kiitokseksi he jättivät huldralle elintarvikkeita erityiseen paikkaan. Tarina Närkestä osoittaa kuinka kiltti huldra voi olla, etenkin jos tulee kohdelluksi kunnioittavasti (Hellström 1985:15).

Tivedenissä poika lähti kalastamaan, mutta kalaonnea ei ollut. Sitten hän tapasi kauniin naisen, joka oli niin tyrmäävä, että poika haukkoi henkeään. Mutta, sitten poika tajusi kuka nainen oli, koska hän näki ketunhännän pilkottavan hameen alta. Tietäessään, että oli kiellettyä sanoa hännästä metsän naiselle ellei sitä tehnyt mahdollisimman kohteliaasti, hän kumarsi syvään ja sanoi pehmeimmällä äänellään: "Hyvä rouva, huomaan, että alushameenne näkyy hameenne alta." Nainen kiitti häntä sulavasti ja piilotti häntänsä hameensa alle, kehottaen poikaa kalastamaan toisella puolella järveä. Sinä päivänä pojalla oli loistava kalaonni ja hän sai kalan joka kerta heittäessään siiman veteen. Tämä oli huldran tunnustus pojan kohteiliaisuudesta.

Joissain perinteissä huldra houkuttelee miehiä metsään harrastamaan seksiä kanssaan, palkiten ne jotka tyydyttävät hänet ja surmaten ne jotka eivät. Norjalainen huldra ei ole läheskään niin verenhimoinen ja voi yksinkertaisesti kaapata miehen tai houkutella hänet alamaailmaan. Toisinaan huldra varastaa ihmisvauvoja ja vaihtaa ne omiin rumiin huldrebarneihinsa (vaihdokkaat). Joissain tapauksissa, yhdyntä johti lapseen ja sen esittelemiseen tietämättömälle isälle. Joissain tapauksissa huldra pakottaa miehen avioitumaan kanssaan. Tarinat moisista suhteista olivat yleisiä Norjassa pitkän aikaa - vanhempi mies Valdresista väitti Norjalaisessa radio-ohjelmassa, että hänellä on lapsi hulderväen joukossa. Hän oli edelleen elossa vuoden 1980 tienoilla.

Joskus huldra nai paikallisen maalaispojan, mutta kun tämä tapahtuu, lähtee ylellisyys huldrasta kun pappi laskee kätensä hänen ylleen tai kun huldra astuu kirkkoon. Jotkut legendat kertovat aviomiehistä, jotka myöhemmin ovat kohdelleet huldraa kaltoin. Jotkut sadut jättävät tämän pois ja kertovat kuinka avioliitto kristityn miehen kanssa saa huldran menettämään häntänsä, mutta säilyttämään ulkonäkönsä ja he elävät onnellisina loppuun asti. Kuitenkin jos huldraa kohtelee kaltoin, hän muistuttaa miestään, että on kaukana heikosta, usein suoristamalla hevosenkengän paljain käsin, joskus jopa niin että se on vielä hehkuvan kuuma ahjon jäljiltä.

Petettynä huldra voi rangaista miestä ankarasti, kuten eräässä Sigdalilaisessa tapauksessa, kun hän kosti nuorelle kerskurille, jonka kanssa aikoi avioon, lupauksen, ettei mies kertoisi hänestä kenellekään. Poika kuitenkin kerkui morsiamestaan kaikille vuoden ajan ja kun he tapasivat jälleen huldra antoi pojalle ympäri korvia lehmänhännällään. Poika menetti kuulonsa ja järkensä loppuiäkseen.

Metsästys Huldrat on kauan liitetty metsästykseen; hän saattoi puhaltaa metsästäjän kiväärinpiippuun, aiheuttaen sen, ettei sillä sen jälkeen ampunut ohi. Jotkut miehet eivät ole niin onnekkaita, tai ehkäpä lahjakkaita, ja pakenevat häntä menettäessään järkensä.


Alkuperä Liittyen Kristinuskoon, tarina kertoo kuinka Eeva oli saanut pestyä vasta puolet lapsistaan, kun Jumala tuli hänen mökkiinsä; häpeissään likaisista hän piilotti heidät. Jumala määräsi, että he, jotka Eeva oli piilottanut, tulisivat olemaan piilossa ihmiskunnalta; heistä tuli huldria.


Tyypillinen Huldra-tarina Olipa kerran naimisissa oleva mies, joka oli paimentamassa karjaansa kun tapasi Huldran (tai skogsrån). Pystymättä vastustamaan kiusausta, mies meni Huldran kanssa, rakasteli tätä ja sai tästä pakkomielteen. Hän saattoi palata ja rakastella tätä joka ilta sen jälkeen. Eipä aikaakaan, kun suhde alkoi olla liikaa miehelle, kuihdutti miestä kunnes hän romahti. Silti mies ei voinut vastustaa Huldraa. Lopulta suhteesta tuli liikaa, miesparka tuli niin uupuneeksi, että pystyi vain vaivoin kävelemään. Hän ei tiennyt mitä tehdä, joten eräällä vierailullaan hän kysyi Huldralta mitä hänen pitaisi tehdä omistamalleen sonnille. Sonni ei tehnyt mitään muuta kuin astui lehmiä niin, että sekä sonni, että lehmät olivat aivan puhki eivätkä lehmät antaneet enää maitoa.

Huldra kehotti miestä keräämään hieman Näsiää (Daphne mezereum) ja Rohtovirmajuurta (Valeriana officialis). Mies hankki yrtit ja puristi ne itseensä ennen kuin lähti tapaamaan Huldraa sinä iltana. Heti miehen nähdessään, Huldra itki: "Näsiä ja Rohtovirmajuuri ovat varmoja, hyi minua kun kerroin parannuskeinon!" Niine hyvineen Huldra kääntyi ympäri niin, että mies näki hänet takaapäin murtaen taian ja katosi sitten.

Mies tässä legendassa välttää täpärästi kurjan kohtalon. Näillä olennoilla, vaikka niitä kohtelisi hyvin, on kerrottu olevan pahoja, häiritseviä aikeita, koska niiden läsnäolo täyttää ihmisen pahoilla aavistuksilla. Kansantarinat, kuten tämä, tarjoavat neuvoja kuinka välttää, selvitä tai paeta kohtaamisesta Huldran tai Skogsrån kanssa.


Paikannimet Useita paikkoja Skandinaviassa on nimetty Huldrien mukaan, paikkoja jotka legendojen mukaan liittyvät "piilotetun väen" läsnäoloon. Tässä on joitain esimerkkejä Huldriin liittyvien paikannimien levinneisyydestä Skandinavian pohjoisilla ja eteläisillä äärillä ja termien käytöstä eri kieliryhmien paikannimissä.

Tanska Huldremose (Huldrasuo) on suo joka sijaitsee Djurslandissa, Tanskassa, joka on kuuluisa Huldremosen Naisesta, suoruumislöydöstä ajalta 55eaa.

Norja Hulderheim sijaitsee Karlsøyan saarelta kaakkoon Tromsissa, Norjassa. Nimi tarkoittaa "Huldrien kotia". Hulderhusan on alue lounaassa Norjan suurimmasta saaresta, Hinnøyasta. Nimi tarkoittaa "Huldrien talot"

Saame Ulddaidvárri Kvænangenissa, Tromsissa (Norja) tarkoittaa "Huldrien vuorta" pohjois-saameksi. Ulddašvággi on laakso Altasta lounaaseen Finnmarkissa, Norjassa. Nimi tarkoittaa "Huldralaaksoa" pohjois-saameksi. Huippu, joka vartioi laaksosta ylös vuorille johtavaa solaa, omaa samankaltaisen nimen, Ruollačohkka, joka tarkoittaa "Peikkovuorta" - ja laakson pohjoista laitaa hallitsee vuori nimeltä Háldi, joka terminä muistuttaa e.m. Norjan :ta (hoitaja, vartija), eli henkeä tai jumalolentoa joka hallitsee kyseistä aluetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Huldra