Hubert Beuve-Méry

Hubert Beuve-Méry (5. tammikuuta 1902 Pariisi – 6. elokuuta 1989 Fontainebleau) oli ranskalaisen toimittaja ja sanomalehti Le Monden ja sen sisarlehden Le Monde diplomatiquen perustaja.

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttamista vaikeuksista lapsuus- ja nuoruusiässä sekä erittäin vaatimattomista lähtökohdista hän sai kuitenkin ulkopuolista tukea ja pääsi opiskelemaan yliopistoon. Valmistumisen jälkeen hän matkusti Prahaan, jossa hän opetti lakia kaupungin Ranskan instituutissa (Institut français de Prague). Siellä ollessaan hän perehtyi nousevaan sotilaalliseen vaaraan Euroopassa ja samalla hän toimi useiden pariisilaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajana.

Vuosina 1940–1941 hän toimi opetuksen johtajana École des cadres d'Uriage -oppilaitoksessa. Vichyn hallitus perusti tämän oppilaitoksen Ranskan antautumisen jälkeen ja sen tarkoituksena oli valmistaa ranskalaisia loppututkinnon suorittaneita nuoria tehtäviin valtakunnan hallinnon parissa. Pääministeri Pierre Laval sulki koulun vuonna 1942 ja melkoinen osa sen henkilökunnasta siirtyi Ranskan valtarintaliikkeeseen.

Beuve-Méry kirjoitti Esprit-lehdessä vuonna 1941 artikkelin aiheesta "Kansalliset vallankumoukset, inhimillinen vallankumous". Kirjoituksessaan hän julisti: "Vallankumous vaatii johtajan, päälliköitä, joukkoja, uskon tai myytin. Kansallisella vallankumouksella on johtajansa ja hänen ansiostaan sillä on myös toimintapolitiikkansa suuret linjat. Mutta sille etsitään vielä päälliköitä". Kansallisella vallankumouksella Beuve-Méry tarkoitti Wichyn hallituksen toimintaohjelmaa ja sen ajankohdan analyysia.

Maihinnousun jälkeen

Sodan aikana oli arvostettu ranskalainen sanomalehti Le Temps lakkautettu. Vuonna 1944 kenraali Charles de Gaulle pyysi Beuve-Méryä perustamaan uuden lehden tukemaan vapaan Ranskan hallitusta. Näin syntyi sanomalehti Le Monde, jonka johtotehtävissä Beuve-Méry toimi aina eläköitymiseensä saakka. Hän käytti lehdessään nimimerkkiä Sirius.

Beuve-Mérylle myönnettiin vuonna 1972 Vapauden kultainen kynä.