Hotelli Hansa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hotelli Hansa oli Helsingissä Mannerheimintie 5:ssä Uudessa ylioppilastalossa vuosina 1924–1968 toiminut hotelli ja ravintola. Ravintola oli loppuaikoinaan kirjailijoiden ja muun kulttuuriväen suosiossa. Pentti Saarikoski oli sen paras mainosmies, toinen tunnettu asiakaskirjailija oli Hannu Salama. Tunnettujen kanta-asiakkaiden ydinjoukkoa oli kymmenkunta.[1][2]

Hotelli Hansa avattiin Uuden ylioppilastalon Mannerheimintien puoleiseen siipeen tammikuussa 1925, kun rakennusta oli korotettu kahdella kerroksella. Sitä ennen liikesiiven ylimmissä kerroksissa olivat toimineet Hugo Öhmanin omistamat Ylioppilaskoti ja Lähetyshotelli. Hotelli Hansaa isännöi alkujaan leskirouva Elin Ståhle, myöhemmin insinööri Ragnar Cabell, vuodesta 1955 johtaja Runar Nyholm ja viimeisessä vaiheessa hänen leskensä Helvi Nyholm. Hotellin kaksi ylintä kerrosta jouduttiin 1940-luvun lopulla luovuttamaan ylioppilasjärjestöjen käyttöön. Vuonna 1965 Hansan tiloihin alettiin suunnitella Ylioppilastuki ry:n omaa hotellia, ja päätös tilojen haltuunotosta tehtiin keväällä 1967. Omistaja Nyholm kieltäytyi sulkemasta ravintolaa vuokrasopimuksen päätyttyä vuoden 1968 alussa. Monet tunnetut kulttuurivaikuttajat ja varsinkin pääkaupungin vasemmistolehdet ottivat kantaa Hansan puolesta ja arvostelivat ylioppilaskuntaa. Hannu Salama, Pentti ja Tuula Saarikoski, Jorma Ojaharju, Lassi Sinkkonen ja Mikko Niskanen allekirjoittivat Hansaa puolustaneen julkilausuman, joka julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa. Hansa häädettiin lopulta tiloistaan maaliskuussa 1968, mistä syntyi suuri mediatapahtuma.[3] Koska hotelli-ravintola ei suostunut lähtemään vapaaehtoisesti, sen irtaimisto jouduttiin kantamaan ulos.[1] Häätöä käsiteltiin myöhemmin useassa oikeusasteessa, mutta ylioppilaskunta voitti jutun.[3]

Hansan tilalle perustettiin Hotelli Borealis, joka jouduttiin kannattamattomana lopettamaan jo vuonna 1973. Vuonna 1979 puretun Uuden ylioppilastalon pihasiiven paikalle rakennettiin 1981 Hansatalona tunnettu liikerakennus.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kirjastokaista, Hansa
  2. Veteraaniradikaali, Ylioppilaslehti
  3. a b Jouni Yrjänä: Liikeyritys – Ylioppilaskunta kiinteistöyrittäjänä, s. 183, 196, 219–221 teoksessa Uusi ylioppilastalo – 100 vuotta Helsingin sydämessä (toim. Jari Eerola). Gaudeamus, Helsinki 2010.
  4. Yrjänä 2010, s. 224–225, 234.