Hongō (Bunkyō)
.jpg)
Hongō (jap. 本郷) on alue ja kaupunginosa Tokion Bunkyōn erillisalueella. Hongōn alue käsittää Bunkyōn itäosan, joka muodosti ennen vuotta 1947 Tokion kaupungin Hongō-kun suuralueen. Se on rakentunut Musashinon ylänköön kuuluvalle Hongōn tai Yushiman ylängölle, ja Hongōn kaupunginosan lisäksi siihen kuuluvat muun muassa Nezun, Sendagin ja Yushiman kaupunginosat. Alue sijaitsee keisarillisen palatsin pohjois- ja Uenon länsipuolella.[1][2]
Hongōn aluetta suppeampi Hongōn kaupunginosa sijaitsee alueen eteläreunalla Kandajoen varrella. Sen läpi kulkee pohjois–eteläsuuntainen pääkatu Hongō-dōri eli entinen Nakasendō-tiereitti. Kaupunginosassa on Tokion yliopiston merkittävin kampusalue, ja sinne on sijoittunutkin paljon yliopistoon liittyviä toimintoja.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongōn alueella on pitkä historia: sekä Nezun kaupunginosassa nykyisin sijaitseva Nezu-jinjan pyhäkkö että Yushiman kaupunginosassa sijaitseva Yushima Tenman-gūn pyhäkkö lienee perustettu satoja vuosia ennen Edon kaupunkia.[3] Paikannimi Hongō tarkoittaa kirjaimellisesti ’pääkylää’ ja on peräisin nimestä Yushima-hongō, ’Yushiman pääkylä’, sillä seutu kuului alun perin Yushimaan.[1]
Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla kaupunkimainen kauppias- ja käsityöläisväestön asutus ulottui Hongōn alueen eteläosaan, kun taas pohjoisosassa oli daimioiden residenssejä. Osoituksena tästä 1700-luvun puolivälin jälkeen levisi senryū-runo Hongō mo / Kaneyasu made wa / Edo no uchi (’Hongōkin on Kaneyasuun saakka osa Edoa’). Kaneyasu viittasi Hongō 3-chōmen risteyksessä sijainneeseen Kaneyasu-suvun pitämään liikkeeseen, joka myöi suosittua Nyūkōsan-nimistä hammastahnajauhetta. Vuoden 1730 suurpalon jälkeen Nakasendō-tien varrelle Hongō 3-chōmeen asti määrättiin rakennettavaksi saviseinäisiä rakennuksia, ja niistä reunimmaisena Kaneyasu-liike erottui silminnähden katukuvasta. Risteyksen lounaispuolella on edelleen Kaneyasu-niminen rakennus.[1][2][4]
Hongōn alue on ollut pitkään merkittävä koulutuksen ja kulttuurin keskus. Jo Edo-kaudella siellä toimi Yushima seidōn kungfutselainen temppeli ja sen yhteydessä tärkeä sotilashallinnon koulu Shōhei-zaka gakumonjo.[5] Tämä piirre vahvistui edelleen Meiji-restauraation jälkeen vuonna 1877, kun Hongōhon perustettiin Tokion yliopisto. Yliopiston kampusalue sijaitsee Kagan daimiokuntaa hallinneen Maeda-klaanin aiemman residenssin paikalla. Yliopiston myötä alueelle sijoittui paljon opiskelijoita palvelevia toimintoja, kuten kirjakauppoja ja ravintoloita, ja alueen läpi kulkeva pääkatu Hongō-dōri kehittyi vilkkaana kauppakatuna. Yliopiston lisäksi suuralueelle rakennettiin sairaaloita ja lääketieteellisiä kouluja, jotka houkuttelivat alueelle lääketieteellisiä laitteita ja instrumentteja myyviä liikkeitä. Tämän alan yrityksiä Hongōssa toimii edelleenkin.[1][2][4]
1800-luvun lopulta lähtien Hongō tunnettiin lukuisista täysihoitoloistaan ja opiskelija-asuntoloistaan: vuonna 1892 alueella oli jopa 371 täysihoitolaa. Ne olivat myös monien ajan kirjailijoiden ja kulttuurihenkilöiden asuinpaikkoja, kuten runoilija Takuboku Ishikawan, joka asui Hongōssa 1908–1909. Kikufuji-niminen korkealuokkainen asuntola oli erityisen suosittu, ja siellä oleskelivat esimerkiksi Jun’ichirō Tanizaki, Ango Sakaguchi, Chiyo Uno ja Yumeji Takehisa.[6] Nimellä Kikuzaka tunnetulla alueella asusti myös kirjailija Ichiyō Higuchi.[7] Sotien välisenä aikana asuntoloiden määrä väheni ja monet niistä muutettiin majataloiksi (ryokan).[6] Tähän aikaan alueella sijaitsi myös yksi Tokion suosituimmista teattereista, Hongō-za, jossa esitettiin alun perin kabukia, sittemmin modernimpaa teatteria näyttelijä Kawakami Otojirōn johdolla. Se kuitenkin muutettiin elokuvateatteriksi vuonna 1930, ja se tuhoutui lopulta toisessa maailmansodassa.[8]
Hongōn suuralue perustettiin vuonna 1878 yhtenä Tokion kaupungin 35 suuralueesta. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947 Hongōn ja Koishikawan suuralueet yhdistettiin uudeksi Bunkyōn erillisalueeksi.[2]
-
Hongōn katukuvaa vuonna 1953 -
Jo purettu historiallinen täysihoitola Hongō-kan -
Hongōn katukuvaa 1920-luvun alkupuolella keisari Taishōn kruunajaisten aikaan -
Hongō-za
Kaupunkikuva ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongōn alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongōn alue käsittää Bunkyōn itäosan. Sen itäpuolella sijaitsee Uenon seutu, eteläpuolella Kandajoen vastarannalla ovat Kandan alue ja Tokion keisarillinen palatsi. Hongōn alueeseen voidaan katsoa kuuluvaksi historialliseen Hongōn suuralueeseen kuuluneet kaupunginosat, kuten Hongō, Hon-Komagome, Nezu, Sendagi ja Yushima.[2]
Osassa Hongōn aluetta on säilynyt historiallinen shitamachin eli työläisväestön kaupunginosien rakenne.[2] Tokion yliopiston kampusalueella on säilynyt monia historiallisia rakennuksia ja vanhoja portteja, jotka on valittu Japanin kulttuuriomaisuuden luetteloon. Monet näistä rakennuksista ovat vuoden 1923 suurta Kantōn maanjäristystä seuranneelta uudelleenrakentamisen aikakaudelta.[9] Rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat myös vuonna 1929 valmistunut Hongōn keskuskirkko ja vuonna 1934 valmistunut Sakae Building Hongōn kaupunginosan alueella.[7]
Hongōn kaupunginosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongōn aluetta suppeampi Hongōn kaupunginosa sijaitsee alueen eteläreunalla Kandajoen varrella. Naapurikaupunginosia ovat idässä Yushima ja Taitōn erillisalueeseen kuuluva Ikenohata; etelässä Chiyodan erillisalueen Kanda-Surugadai ja Kanda-Misakichō; lännessä Bunkyōn erillisalueen Kōraku, Kasuga ja Koishikawa sekä pohjoisessa Bunkyōn Nishikata ja Yayoi. Kaupunginosan läpi kulkevia pääkatuja ovat pohjois–eteläsuuntainen Hongō-dōri ja itä–länsisuuntainen Kasuga-dōri, jotka kohtaavat kaupunginosan keskellä Hongō 3-chōmen risteyksessä. Hongōn koillisosassa sijaitsee laaja Tokion yliopiston kampus ja yliopistollinen sairaala.[10]
Hongōn kaupunginosan pinta-ala on 1,36 neliökilometriä,[11] ja se jakautuu seitsemään osa-alueeseen, jotka on numeroitu Hongō 1-chōme–Hongō 7-chōme. Niissä on yhteensä 22 194 asukasta (tammikuussa 2023).[12] Kaupunginosan väestötiheys on siten noin 16 300 asukasta neliökilometrillä.
-
Sakae Building -
Hongōn keskuskirkko -
Tokion yliopiston Yasuda-auditorio (1925) -
Tokion yliopiston kirjaston rakennus (1928) -
Hōshin-jin buddhalainen temppeli -
Hongō 3-chōmen tienristeys -
Hongō-sanchōmen metroaseman sisäänkäynti
_07.jpg)
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hongōn kaupunginosaa palvelee neljä Tokion metron linjaa. Kaupunginosan keskellä on Hongō-sanchōmen metroasema, jolla pysähtyvät Tōkyō metron liikennöimä Marunouchi-linja ja Toei-metron liikennöimä Ōedo-linja. Kaupunginosan länsireunalla kulkee Toei-metron Mita-linja, joka pysähtyy Kasugan ja Suidōbashin metroasemilla. Kasugan metroaseman kautta kulkee myös Ōedo-linja. Lisäksi kaupunginosan pohjoisrajalla kulkee Tokyō metron Nanboku-linja, joka palvelee Tōdaimaen ja Kōrakuenin metroasemia hiukan Hongōn ulkopuolella.[10][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f 日本大百科全書: 本郷（東京都） Kotobank. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ a b c d e f g 精選版 日本国語大辞典 / ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典 / 百科事典マイペディア: 本郷 Kotobank. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ 近世までの本郷・小石川 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b 本郷・小石川の商業の発展 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ 江戸期に始まる『文の京』 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ a b 本郷の学生街 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ a b Tokyo Neighbourhoods: The Old Student Town of Hongo Ping Mag. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ 文化と産業 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ 「東京大学」の歴史 Sumitomo Mitsui Trust Realty Co., Ltd. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ a b 日本地図 東京都 文京区 本郷５丁目 Mapion. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ 第54回文京の統計（令和3年）1．土地・人口(Excelファイル; 694KB) 文京区役所. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ 文京区人口統計資料 町丁別世帯・人口（住民基本台帳）（毎月1日現在）5年1月(PDFファイル; 413KB) 文京区役所. Viitattu 22.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hongō Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||
