Hisor–Alai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zarafšonvuorten korkein korkein huippu Tšimtargha.

Hisor–Alai on Pamir–Alain vuoristoalueeseen kuuluva vuoristo Keski-Aasiassa. Sen itäosa kuuluu Kirgisiaan, keskiosa Tadžikistaniin ja länsiosa Uzbekistaniin. Pääosin itä-länsisuuntainen vuoristo rajoittuu pohjoisessa Fergananlaaksoon ja Kyzylkumin itäosaan sekä etelässä Qarshin aroon, Tadžikistanin syvänköön ja Alailaaksoon. Hisor–Alain pituus on noin 900 kilometriä ja leveys lännessä 150 ja idässä 80 kilometriä. Monet huiput kohoavat yli 5 000 metrin korkeuteen. Korkein kohta on Masttšohin solan lähellä sijaitseva Skalistyi (5 621 metriä).[1][2]

Vuoriston itäosan muodostaa Alain vuorijono pohjoisine reunavuorineen. Siihen yhtyvät Masttšohissa läntiset Turkestanin, Zarafšonin ja Hisorin vuorijonot, joiden jatkeisiin kuuluvat muun muassa Nurotavuoret. Keskeiset vuorijonot ovat jyrkkärinteisiä alppivuoria, joiden huipulla on ikilunta ja jäätiköitä. Tektonisesti ne ovat variskilaisen kauden poimuvuoria, jotka ovat muodostuneet sedimentti- ja metamorfisista kivilajeista sekä granitoideista. Alueen hyötykaivannaisiin kuuluvat wolframi, molybdeeni, arseeni, kulta, elohopea, antimoni, kivihiili ja rikki.[1][2]

Vuorten tuulenpuoleisten länsi- ja lounaisrinteiden sademäärä on jopa 2 000 millimetriä vuodessa, kun taas tuulen alapuolisilla rinteillä sademäärä jää 200–500 millimetriin. Joet kuuluvat pääosin Zarafšonin ja Amudarjan vesistöalueisiin. Vuorten reuna-alueilla on puoliaavikkojen ruoho- ja heinäkasvillisuutta, ylempänä subtrooppista aroa, harvoja katajametsiä ja niittyaroa ja ylinnä subalppisia ja alppiniittyjä. Länsiosassa kasvaa paikoitellen pähkinäpuita, vaahteroita ja muita lehtipuita.[1][2]

  1. a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 6, s. 563–564. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1971.
  2. a b c Gissaro-Alai Bolšaja rossijskaja entsiklopedija 2004–2017. Viitattu 21.7.2024.