Hikitauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hikitauti (tai englannin hikitauti) on jo kadonnut kulkutauti. Ensimmäinen tunnettu tapaus on Englannissa 1485 riehunut kulkutautiepidemia. Yksi taudin oireista oli runsas hikoilu, jonka mukaan se sai nimensä. Se levisi kuningas Henrik VII:n sotajoukkojen kautta ympäri Lontoota.[1]

Taudin epidemioita oli Englannissa aikakin vuosina 1507, 1517, 1528, 1551 sekä 1578, jolloin sitä tiedetään esiintyneen viimeisen kerran. Taudin aiheuttajaa ei ole saatu selville mutta yhtenä mahdollisuutena on pidetty viruksen aiheuttamaa meningoenkefaliittia eli aivojen että aivokalvojen tulehdusta. Tautiin saattoi kuolla jopa kolmessa tunnissa. Ne jotka säilyvät hengissä yli vuorokauden säilyivät useimmiten hengissä. Aikalaisten mukaan kuolleisuus tautiin oli niin suuri etttä yksi sadasta selvisi hengissä.[1]

Katariina Aragonialaisen ensimmäinen puoliso Walesin prinssi Arthur kuoli tiedettävästi hikitautiin.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Forsius, Arno: Englannin hikitauti — kadonnut kulkutauti Kuvauksia lääketieteen historiasta. toukokuu 2011. Viitattu 21.5.2020.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.