Hiiriä ja ihmisiä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiiriä ja ihmisiä
Of Mice and Men
Alkuperäisteos
Kirjailija John Steinbeck
Kieli englanti
Genre pienoisromaani
Suomennos
Suomentaja Jouko Linturi[1]
Kustantaja Tammi[1]
Julkaistu 1963[1]
Sivumäärä 136[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hiiriä ja ihmisiä (engl. Of Mice and Men) on yhdysvaltalaisen kirjailijan John Steinbeckin pienoisromaani vuodelta 1937.

Kirja kertoo kahden työmiehen, Georgen ja Lennien, tarinan 1930-luvun laman aikana. Lennie on vaikeasti kehitysvammainen. Kirjan tapahtumapaikkana on maatila muutaman kilometrin päästä Soledadista (soledad on espanjaa ja tarkoittaa yksinäisyyttä).

Steinbeck muokkasi tarinasta myös näytelmän, joka sai vuonna 1938 New York Drama Critics’ Circlen palkinnon.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George ja hänelle huolehdittavaksi uskottu Lennie ovat paenneet maatilalta Weedsissä ja matkanneet bussilla Salinas Valleyhin. Lennie on vaikeasti kehitysvammainen. Ulkoisesti hänessä ei ole mitään epänormaalia ja lihaksiltaan hän on erittäin voimakas, mutta henkisesti hän on jäänyt pikkulapsen tasolle. George taas on tavallinen työmies, jonka unelmat eivät ole kovin suuria. Lennien mieliksi George kuitenkin kertoo, kuinka he vielä joku päivä ostavat oman maatilan ja pitävät siellä kaneja.

Seuraavana päivänä he saapuvat tilalle, jonka johtaja saa tietää Lennien yksinkertaisuudesta. George saa kuitenkin hänet palkkaamaan heidät kertomalla kuinka hyvä ja voimakas työntekijä Lennie on. Samassa esitellään myös johtajan poika, Curley, joka ottaa Lennien heti hampaisiinsa. Muut paikan työntekijät pitävät uusista tulokkaista, ja Lennie ystävystyykin toisen yksinäisen miehen, tilan tallipojan, afroamerikkalaisen Crooksin kanssa.

Kaikki sujuu kohtalaisen hyvin, kunnes Curleyn vaimo ja Lennie ovat ladossa yhtä aikaa. Nainen yrittää vietellä Lennien ja pyytää tätä silittämään hiuksiaan. Lennie innostuu liikaa eikä anna naisen lähteä pois. Hän suuttuu naiselle, koska tämä ei ole hiljaa, ja voimiaan ymmärtämättömänä tappaa hänet. Curley saa tietää ja aloittaa ajojahdin. Se päättyy, kun George säälistä ampuu Lennien tietäen, että Curley saadessaan Lennien kiinni kiduttaisi tämän hengiltä.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennie on valtavan kokoinen, yksinkertainen, hidas ja lapsenmielinen mies, joka ei välitä muusta kuin eläimistä, erityisesti kaneista, ja Georgesta. Hän on hyvin rauhallinen, mutta hätääntyessään hän ei osaa ottaa huomioon omia voimiaan. Lennien täti piti hänestä huolta, mutta tämän kuoltua George otti Lennien huolehdittavakseen. Yksin Lennie olisi täysin avuton eikä pystyisi huolehtimaan itsestään, saatikka sitten lemmikikseen metsästämistään hiiristä ja muista pienistä eläimistä.

George[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George on pieni ja ovela työmies. Hän leikkii ajatuksella, että ilman Lennietä hän eläisi yksinkertaista elämää, työskentelisi maatiloilla, ansaitsisi rahaa ja tuhlaisi ne baareissa ja ilotaloissa. Toisaalta hän kuitenkin ymmärtää haaveilujensa pinnallisuuden ja sen, että hänellä on tärkeämpi tehtävä; Lennie ei pärjäisi yksin ja George on hänelle kaikki kaikessa. Georgen toiminnasta on helppo huomata kuitenkin myös katkeruus: kun Lennie on kaiken aikaa riippana, hän ei voi elää normaalia elämää.

Curley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curley on kirjan antagonisti, niin sanottu paha mies, jota kaikki muut miehet vihaavat. Hänen vaimonsa suostui naimisiin vain rahan takia, eikä ollenkaan pidä itse miehestä. Kun George ja Lennie saapuvat tilalle Curley ottaa tehtäväkseen pitää huolta siitä, että Lenniellä olisi mahdollisimman kurjaa. Hän vihaa Lennietä erityisesti kokonsa takia. Curley kärsii Napoleon-kompleksista eikä voi sietää kookkaita miehiä. Kun hän saa tietää vaimonsa kuolemasta, hän ei jää suremaan, vaan aloittaa ajojahdin julistaen kärsimystä Lennielle. Hän uhkaa ampua Lennietä mahaan, jotta tämä kärsisi mahdollisimman pitkään.

Curleyn vaimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curleyn vaimo on teoksen ainut nainen. Hänen nimeänsä ei kuitenkaan koskaan mainita. Nainen on tyytymätön elämäänsä ja kertoo Lennielle, kuinka hänestä olisi voinut tulla filmitähti, mutta se ei onnistunut. Hän meni naimisiin Curleyn kanssa saadakseen taloudellisesti turvatun elämän. Hän lähestyy Lennietä saadakseen huomiota, jota hän ei saa aviomieheltään, mutta Lennie ei ymmärrä tätä ja vahingossa tappaa hänet.

Teokseen pohjautuvat elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hiiriä ja ihmisiä Kirjasampo.fi. Viitattu 16.1.2015.
  2. Past Awards, New York Drama Critics’ Circle. Viitattu 11.10.2014.