Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälki on käsite, joka kuvaa tietyn tavaran tai palvelun tuottamia hyödyllisiä vaikutuksia ilmastoon. Se on siis käsite päinvastaisille ilmastovaikutuksille kuin hiilijalanjälki. Näihin hyödyllisiin ilmastovaikutuksiin kuuluu muun muassa tavaran tai palvelun käytöstä koituvat päästövähennykset. Päästövähennyksiä puolestaan tulee energian säästöstä, tavaran helposta kierrätettävyydestä sekä tuotteeseen käytettyjen raaka-aineiden edullisuudesta ilmastolle ja valmistuksessa käytetyn materiaalin tehokkuudesta.[1] Käytettyjen tuotteiden suhteen hiilikädenjälki voidaan laskea yksittäisen ihmisen, yrityksen, muun yhteisön tai valtion osalta.[2] Yrityksen hiilikädenjälki lasketaan siten, että paitsi otetaan huomioon yrityksen toiminnassa vähennetty hiilijalanjälki, otetaan huomioon myös yrityksen asiakkaalle tulevat ilmastomyönteiset vaikutukset.[3]Rakennuksen ilmastoselvitystä varten määriteltävään hiilikädenjälkeen lasketaan mukaan sellaiset vältetyt ja poistetut kasvihuonekaasupäästöt, joita ei ilman rakennushanketta syntyisi. Rakennuksen hiilikädenjälkeä kasvattaviin vaikutuksiin luetaan siis mm. rakennuksen tarpeeseen nähden ylimääräinen rakennuksessa tuotettu uusiutuva energia. [4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitä tarkoittaa hiilikädenjälki? 22.11.2023. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Hiilikädenjälki Sitra. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Mikä on hiilikädenjälki ja miten se lasketaan? Granlund.fi. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Ilmastoselvitys e-konsultit.fi. Viitattu 24.3.2024.