Hieron (Ksenofon)
| Hieron | |
|---|---|
| Ἱέρων | |
 Charles Soillot ojentaa Ksenofonin Hieronin ranskankielisen käännöksen Kaarle Rohkealle. Kuvitusta teokseen noin vuodelta 1460 (Bryssel, Bibliothèque royale, Ms. IV 1264, fol. 1r). |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Ksenofon |
| Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | 300-luku eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hieron (m.kreik. Ἱέρων, Hierōn) eli Tyranni (m.kreik. Τυραννικός, Tyrannikos; lat. Tyrannicus) on Ksenofonin kirjoittama sokraattinen dialogi.[1] Se kuvaa kuvitteellista keskustelua Syrakusan tyrannin Hieronin ja lyyrisen runoilijan Simonideen välillä noin vuonna 474 eaa. Keskustelu käsittelee tyranniuden etuja ja haittoja tyrannille itselleen. Ksenofon esittää näkemyksen, ettei tyrannilla ole sen parempia mahdollisuuksia olla onnellinen kuin tavallisilla ihmisillä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ksenofon kirjoitti 300-luvulla eaa. Hänen dialoginsa Hieron tarkoitus on kaksijakoinen: osoittaa, että lakien ulkopuolella hallitseva despootti on onnettomampi kuin yksityinen kansalainen, ja toisaalta selittää, millä tavoin despotti voisi voittaa alamaistensa suosion ja saavuttaa itse todellisen onnellisuuden. Tämä aihe kuului laajasti sokraattiseen pohdintaperinteeseen, ja siihen olivat tarttuneet myös muun muassa Sokrates, Platon ja Isokrates.[2]
Dialogi ei pyri historialliseen henkilöhahmojen kuvaukseen: sen Hieron ei vastaa historiallista Hieronin hahmoa eikä Simonides ole hovirunoilija, vaan toimii Ksenofonin äänenä.[2] Aiemmin tutkijat ovat yrittäneet ajoittaa Hieronin yhdistämällä sen Ksenofonin aikalaistyranneihin, erityisesti Syrakusan Dionysios I:een ja Dionysios II:een tai Thessalian Iasoniin.[2] Esimerkiksi on esitetty, että Ksenofon olisi saanut aiheen tämän tutkielman kirjoittamiseen siitä, mitä hän näki itse Syrakusassa Dionysios I:n hovissa; erään kertomuksen mukaan hän olisi nimittäin vieraillut Sisiliassa tyrannin elinaikana.[3] Tällaisia tarkkoja yhteyksiä ei kuitenkaan ole välttämätöntä olettaa. Sen sijaan teos asettuu aiheensa keskustelujatkumoon yleisenä filosofisena tarkasteluna, ei tiettyyn historialliseen tilanteeseen sidottuna puheenvuorona.[2]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ksenofonin teos kuvaa keskustelua kuningas Hieronin ja Simonideen välillä. Siinä kuningas puhuu korkean aseman mukanaan tuomista vaaroista ja vaikeuksista sekä yksityisen ihmisen suuremmasta onnellisuudesta. Runoilija puolestaan luettelee vallan tuomat edut ja ne mahdollisuudet, joita se tarjoaa suosion hankkimiseen ja hyvän tekemiseen.[3]
Runoilija haluaa saada tietää tyrannilta, poikkeaako tyrannin elämä todella yksityiselämästä ilojen ja surujen suhteen; sillä yleinen käsitys on, että tyranni nauttii kaikista nautinnoista suuremmassa määrin, kun taas hänen kärsimyksensä on hyvin vähäistä. Hieron, jota tämä yleisen mielipiteen ennakkoluulo ärsyttää, pyrkii kumoamaan sen seuraamalla todistavaa päättelyä, joka ottaa huomioon empiiriset havainnot: näitä kahta elämäntapaa verrataan toisiinsa kattavan nautintojen luettelon perusteella.[4]
Hieron lisää, että tyrannilla ei ole ystäviä eikä muiden rakkautta, eikä hän tunne koskaan turvaa; hän elää jatkuvasti peläten petosta, salaliittoa ja murhaa, ja on pakotettu tekemään rikoksia säilyttääkseen valtansa. Kun Simonides ihmettelee, miksi kukaan pitäisi hallussaan jotakin niin vaivalloista, ja kysyy, miksei hän palaa yksityiselämään, Hieron vastaa, että valta on asia, josta ihminen ei voi turvallisesti luopua. Tyranni ei voi liikkua kumpaankaan suuntaan: jos hän etenee, rikokset ja pelko kasvavat; jos hän perääntyy, mitään anteeksiantoa ei ole. Ainoa, mikä hänelle jää tehtäväksi, on siis hirttäytyä.[3][4]
Simonides palauttaa keskustelun alkuperäisen rauhallisuuden neuvomalla Hieronia muuttamaan epäoikeudenmukaisen tyrannian hyvää tekeväksi vallankäytöksi yleisen edun hyväksi, jotta hän voittaisi kaikkien rakkauden – rakkauden, joka on vapaa kateudesta.[3][4]
Arviointia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teos on tyyliltään yksinkertainen ja opettavainen, ja sen keskeinen viesti on, että despootin tulisi hallita kuin hyvä kuningas ja olla alamaisiaan parempi moraalisessa mielessä. Tässä suhteessa Ksenofon asettuu samaan ajatuslinjaan Isokrateen kanssa, vaikkakin hänen käsittelynsä jää Platonin vastaavia pohdintoja vaatimattomammaksi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Linkomies, Edwin: ”Ksenofonin elämä ja teokset”. Teoksessa Ksenofon: Kyyroksen sotaretki, s. v–xvi. (Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22668-8
- 1 2 3 4 5 6 Marchant, E. C. & Bowersock, G. W.: ”Introduction”. Teoksessa Xenophon: Scripta Minora, s. xiii–xvi. (Translated by E. C. Marchant, G. W. Bowersock. Loeb Classical Library 183) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1925. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Smith, William: ”Xenophon (6)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 Ksenofon: Hieron 1–11.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käännöksiä ja tekstilaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Xenophon: Hiero. Teoksessa Xenophon: Scripta Minora. (Hiero. Agesilaus. Constitution of the Lacedaemonians. Ways and Means. Cavalry Commander. Art of Horsemanship. On Hunting. Constitution of the Athenians. Translated by E. C. Marchant, G. W. Bowersock. Loeb Classical Library 183) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1925. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- Xenophon: Hiero. Teoksessa Gray, Vivienne J.: Xenophon on Government. (Cambridge Greek and Latin Classics) Cambridge University Press, 2007. ISBN 9780521581547 (englanniksi)
Muuta kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Strauss, Leo: On Tyranny, an Interpretation of Xenophon's Hiero. Political Science Classics, 1948. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hieron Wikimedia Commonsissa
- Ξενοφών: Ἱέρων ἢ Τυραννικός. Wikiaineisto. (muinaiskreikaksi)
- Xenophon: Hiero. Wikiaineisto. (englanniksi)
- Xenophon: Hiero. Perseus. (muinaiskreikaksi)
- Xenophon: Hiero. Perseus. (englanniksi)
- Xenophon: Hiero. Gutenberg-projekti. (englanniksi)