Hesperos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hesperos illan personifikaationa. Taiteilija Anton Raphael Mengs (noin vuodelta 1765, Patrimonio Nacional, Madrid)

Hesperos (m.kreik. Ἓσπερος, "ilta") oli kreikkalaisessa mytologiassa Eoksen, aamuruskon, poika ja iltatähti. Hyginus kertoo hänen isänsä olevan Kefalos, mutta useammin isäksi nimetään Astraios. Roomalaisessa mytologiassa hänen vastineensa on Vesper.

Johannes Tzetzes nimeää Hesperoksen Atlaksen pojaksi, joka oli kiinnostunut tähtitieteestä. Hän kiipesi Atlaksen harteille ja katosi. Iltatähdelle, tähdistä suurimmalle, annettiin nimi hänen mukaansa.

Diodoros mainitsee Hesperoksen hesperidien isoisänä ja Atlaksen veljenä, jolle hän antoi tyttärensä puolisoksi.[1]

Yhteys Fosforokseen ja Eosforokseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hesperos sekoitettiin jo antiikin aikana Fosforokseen, aamutähteen, joka tunnettiin myös nimellä Eosforos. Syynä oli yksinkertaisesti se, että aamu- ja iltatähteä pidettiin alun perin kahtena eri taivaankappaleena, mutta kreikkalaisten hyväksyttyä tosiasian, että molempien kohdalla kyseessä on Venus, he omistivat ”vaeltavan tähden” Afroditelle (roomalaisten Venus),[2] ja Hesperoksella saatettiin viitata sekä aamu- että iltatähteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto iv.27.1 (engl. käännös).
  2. Hyginus: Astronomica ii.42 (engl. käännös).