Helsingin teatteriorkesteri
Helsingin teatteriorkesteri r.y. oli 1930–1994 toiminut helsinkiläisten teatterien operettien ja muiden musiikkia sisältävien esitysten orkesterina toiminut soittajisto. Se piti myös sinfonia-, tehdas- ja koululaiskonsertteja sekä soitti musiikin moniin suomalaisiin elokuviin.[1][2][3]
Äänielokuvien tullessa Helsingin elokuvateattereihin 1920- ja 1930-luvun vaihteen tienoilla elokuvateattereissa soittaneita muusikkoja jäi paljon työttömiksi. Esimerkiksi 1929 Helsingissä oli parisataa työtöntä muusikkoa. Viulisti Eino Raitio sai idean perustaa vakinainen teatteriorkesteri, sillä puhenäyttämöillä soittivat tilapäiset kokoonpanot. Päänäyttämöt eli Kansallisteatteri, Kansan Näyttämö ja Ruotsalainen Teatteri ottivat ajatuksen innolla vastaan. Ruotsalaisesta Teatterista tuli orkesterin suurin työllistäjä.[4]
Aluksi Suomen Muusikeriliitto takasi 22 soittajalle kiinteän kuukausipalkan, josta järjestelystä voitiin muutaman kuukauden kuluttua luopua hyvien sopimusten ansiosta. Kansallisteatterissa orkesteri soitti ensimmäisen kerran Kesäyön unelmassa ja Ruotsalaisessa Teatterissa Montmartren orvokissa. Teatterien kesätaukojen aikana orkesteri esiintyi Ravintola Kappelissa viitenätoista kesänä. Soittajiston koko vaihteli tarpeen mukaan niin, että Nummisuutarien esityksessä soitti yksi muusikko ja Kerjäläisoopperassa 28 soittajan kokoonpano. Vakinainen vahvuus oli 22 soittajaa ja suuri osa Suomen orkesterimuusikoista oli harjaantunut tehtäviinsä teatteriorkesterin soittajistossa. Valtio ja Helsingin kaupunki avustivat orkesteria vuosittain 1950-luvulla.[4]
Orkesterin viettäessä 30-vuotisjuhlavuottaan 1960 se laski esiintyneensä eri kokoonpanoissa edellisellä konserttikaudella 509 kertaa. Se soitti Kansallisteatterissa, Kansanteatteri-Työväenteatterissa, Ruotsalaisessa Teatterissa ja Operettiteatterissa sekä usein myös Kansallisoopperan montussa. Kullakin teatterilla oli oma kapellimestarinsa. Teatterisoiton ohella orkesteri myös konsertoi jatkuvasti. Sotien jälkeen 1946 se teki jopa laajan konserttikiertueen Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Solistina soitti viulutaiteilija Anja Ignatius ja orkesterissakin soitti yksi nainen, ensiviulussa Ulla Borenius. Orkesteri kokoontui joka viikko harjoituksiin ja konserttien edellä toki useamman kerran.[5][6]
Yhdistyksen puheenjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orkesterinjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eino Raitio
- Josef Rauttenbacher
- Jussi Jalas 1934–1956[1]
- Ulf Söderblom 1958–[1]
- Eero Kosonen
- Väinö Haapalainen
- Harry Bergström (viihderyhmän johtaja)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja. Osa 3, palsta 568, hakusana Helsingin teatteriorkesteri. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto, s. 139. Uudistettu laitos; ensimmäinen laitos ilmestyi 1987. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
- ↑ Elmgren-Heinonen, Tuomi (toim.): Suuri musiikkikirja, s. 464–465. Helsinki: Otava, 1959.
- ↑ a b Helsingin Teatteriorkesteri soittanut 25 vuotta. Helsingin Sanomat, 25.9.1955, s. 19. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.
- ↑ 500 esiintymistä vuodessa. Helsingin Teatteriorkesteri juhlii. Helsingin Sanomat, 18.11.1960, s. 16. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047.
- ↑ Merja: Teatteriorkesteri lähtee kiertueelle. Helsingin Sanomat, 20.9.1946, s. 9. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047.