Heinrich Wilhelm Dove

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heinrich Wilhelm Dove
Heinrich Wilhelm Dove vuonna 1857.
Heinrich Wilhelm Dove vuonna 1857.
Syntynyt 6. lokakuuta 1803
Legnica, Preussi
Kuollut 4. huhtikuuta 1879
Berliini, Saksan keisarikunta
Kansallisuus preussilainen
Tutkimusala fysiikka, meteorologia
Tunnustukset Copley-mitali 1853

Heinrich Wilhelm Dove (6. lokakuuta 1803 Legnica, Preussi4. huhtikuuta 1879 Berliini, Saksan keisarikunta) oli preussilainen fyysikko ja varhainen meteorologi. Meteorologian alalla hän keskittyi erityisesti klimatologiaan.

Heinrich Wilhelm Dove opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa, filologiaa ja filosofiaa Wrocław'n yliopistossa vuosina 1821–1824. Vuonna 1824 Dove siirtyi Berliinin yliopistoon, jossa hän lopetti opintonsa 1826. Dovesta tuli Königsbergin Albertus-yliopiston apulaisprofessori 1828, ja seuraavana vuonna hän siirtyi apulaisprofessoriksi Berliinin yliopistoon.

Dove aloitti professorin työn Friedrich-Wilhelms-Universitätissä vuonna 1845, ja toimi koulun rehtorina kausina 1858–1859 sekä 1871–1872. Vuonna 1849 hänestä tuli Preussin meteorologisen instituutin johtaja.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1828 Dove havaitsi trooppisten hirmumyrskyjen pyörivän vastapäivään pohjoisella ja myötäpäivään eteläisellä pallonpuoliskolla.

Vuonna 1839 hän kiinnostui äänen binauraalisesta käsittelystä huomatessaan, että kahden taajuuksiltaan hieman toisistaan poikkeavan äänen soittaminen erikseen kumpaankin korvaan tuottaa kuuloaistimuksen, joka vastaa näiden aaltojen yhdistymistä fysikaalisessa interferenssissä.

Dove tutki myös lämmön jakautumista maapallolla, ilmaston vaikutusta kasvien kasvuun, ja mittasi ensimmäisenä heikkenevän magneettikentän induktiosta aiheutuvan virran sähköjohdossa.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dove julkaisi uransa aikana yli 300 tekstiä.

  • Toimittajana Repertorium der Physikissä 1837–1849
  • Meteorologische Untersuchungen. Berliini (1837)
  • Über die nichtperiodischen Änderungen der Temperaturverteilung auf der Oberfläche der Erde. Kuusi osaa. Berliini (1840–1859)
  • Über den Zusammenhang der Wärmeveränderungen der Atmosphäre mit der Entwicklung der Pflanzen. Berliini (1846)
  • Temperaturtafeln. Berliini (1848)
  • Verbreitung der Wärme auf der Oberfläche der Erde: erläutert durch Isothermen, thermische Isanomalen und Temperaturkurven. Berliini (1852)
  • Die Monats- und Jahresisothermen in der Polarprojektion. Berliini (1864)
  • Darstellung der Wärmeerscheinungen durch fünftägige Mittel. Kolme osaa. Berliini (1856–1870)
  • Die Witterungserscheinungen des nördlichen Deutschlands : 1850–1863. Berliini (1864)
  • Das Gesetz der Stürme. Berliini (1857)
  • Die Stürme der gemäßigten Zone. Berliini (1863)
  • Klimatologische Beiträge. Kaksi osaa. Berlin (1857–1869)
  • Klimatologie von Norddeutschland. Kaksi osaa. Berliini (1868–1871)
  • Eiszeit, Föhn und Sirocco. Berliini (1867)
  • Der schweizerische Föhn. Berliini (1868)
  • Über Maß und Messen. Berliini (1835)
  • Untersuchungen im Gebiete der Induktionselectricität. Berliini (1843)
  • Über Wirkungen aus der Ferne. Berliini (1845)
  • Über Electricität. Berliini (1848)
  • Darstellung der Farbenlehre. Berliini (1853)
  • Optische Studien. Berliini (1859)
  • Anwendung des Stereoskops, um falsches von echtem Papiergeld zu unterscheiden. Berliini (1859)
  • Der Kreislauf des Wassers auf der Oberfläche der Erde. Berliini (1866)
  • Gedächtnisrede auf Alexander von Humboldt. Berliini (1869)

Jäsenyydet ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.