Heinäsirkat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”heinäsirkka” ohjaa tänne. Muusikko Heinäsirkasta eli Anne Taskisesta on oma artikkeli.
Heinäsirkat
Nurmiheinäsirkka
Nurmiheinäsirkka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Lahko: Suorasiipiset Orthoptera
Alalahko: Caelifera
Heimo: Heinäsirkat
Acrididae
Burmeister, 1838[1]

Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo. Siihen kuuluu yli 10 000 lajia.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäsirkkanaaraat ovat usein koiraita kookkaampia, mutta koiraan siivet ovat usein naaraan siipiä pidemmät. Lajien väritys vaihtelee, ja myös yksilökohtaiset erot ovat suuria.[2] Monet lajit ovat vihreitä tai oljenkeltaisia [3]

Heinäsirkoille on tunnusomaista lyhyet, tanakat tuntosarvet ja kolmiosainen jalkarakenne.[3]

Tyypillisesti heinäsirkoilla on voimakkaat takajalat jotka sopivat loikkimiseen.[4] Monella lajilla on myös siivet, mutta ne lentävät harvoin.[5]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäsirkat ovat päiväaktiivisia hyönteisiä. Ne syövät tuoreita kasveja, kuten heinää.[2]

Monet heinäsirkkalajit sirittävät hankaamalla takaraajojaan etusiipiin. Heinäsirkan kuuloelimet sijaitsevat keskiruumiin ensimmäisessä jaokkeessa.[6]

Heinäsirkat lisääntyvät loppukesällä ja syksyllä. Koiraat pyrkivät houkuttelemaan naaraita sirityksellään.[7] Heinäsirkkanaaras munii päivän tai kahden kuluttua parittelusta. Se munii yleensä maahan ja täyttää kuopan maa-aineksella. Munat ovat talven ajan lepotilassa. Ne kuoriutuvat seuraavana keväänä tai talvehtivat vielä seuraavaan kevääseen asti. Munasta kuoriutunut toukka eli nymfi muistuttaa aikuista heinäsirkkaa. Sen siivet kehittyvät vähitellen nahanluonnin myötä. Heinäsirkoilla on yleensä 4–5 toukka-astetta.[8]

Kulkusirkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräitä heinäsirkkalajeja kutsutaan kulkusirkoiksi. Niillä on tapana muodostaa ajoittain valtavia parvia, jotka vaeltavat ravinnon perässä aiheuttaen mittavia vahinkoja viljelyksille.[3]

Alaheimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäsirkat jaetaan seuraaviin alaheimoihin:[9]

Suomessa tavattavia lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. heinäsirkat (Acrididae) Lajitietokanta. Luonnontietellinen museo. Viitattu 17.9.2017.
  2. a b Karjalainen 2009, s. 21.
  3. a b c Short-horned grasshopper Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.9.2017.
  4. Family Acrididae - Short-horned Grasshoppers Bug Guide. Iowa State University. Viitattu 17.9.2017.
  5. Karjalainen 2009, s. 41–42.
  6. Karjalainen 2009, s. 23, 30.
  7. Karjalainen 2009, s. 35.
  8. Karjalainen 2009, s. 38–40.
  9. Cigliano, M.M., H. Braun, D.C. Eades & D. Otte: Acrididae MacLeay, 1821 Orthoptera Species File. Version 5.0/5.0. Viitattu 17.9.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]