Heikki Koskinen (kouluneuvos)
Frans Henrik (Heikki) Koskinen (19. heinäkuuta 1876 Turku – 20. syyskuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen lyseon lehtori, kouluhallituksen kouluneuvos ja oppikirjojen tekijä.[1][2][3]
Heikki Koskisen vanhemmat olivat laivan koneenkäyttäjä David Jeremias Koskinen ja Maria Helena Urholin. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan ruotsalaisesta lyseosta 1893 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1898 ja filosofian maisteriksi 1900. Hän teki opintomatkoja Göttingeniin Saksaan 1900, 1908 ja 1913 sekä Ruotsiin, Pietariin ja Saksaan 1902.[1][2]
Koskinen oli opiskeluaikanaan meteorologisen keskuslaitoksen observaattorina 1894–1897 ja Suomi-yhtiössä matemaatikon apulaisena 1894–1898. Hän oli Helsingin suomalaisessa reaalilyseossa matematiikan ja maantieteen opettajana 1897-1898 ja matematiikan ja fysiikan opettajana 1898–1902. Koskinen oli Sortavalan lyseon matemaattisten aineiden lehtorina 1902–1913 ja kouluhallituksessa matemaattisten aineiden virkaatekevänä ja vakinaisena ylitarkastajana 1913–1918 sekä oppikouluosaston kouluneuvoksena 1918–1921. Koskinen joutui 1921 eroamaan virasta terveydellisten syiden vuoksi.[1][2]
Koskinen julkaisi harjoituskirjoja matematiikan ja fysiikan aloilta. Hän julkaisi matematiikan ja luonnotieteiden kouluopetusta käsitelleitä kirjoituksia muun muassa Kasvatusopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa ja Kasvatus ja Koulu-aikakauskirjassa.[2]
Koskinen teki syyskuussa 1923 itsemurhan ampumalla itseään parabellumpistoolilla rintaan asunnossaan Topeliuksenkatu 9:ssä Helsingissä. Hän oli pari viikkoa aikaisemmin päässyt Nikkilän sairaalasta, jossa hän oli ollut pidempään hoidettavana.[4]
Heikki Koskinen oli naimisissa vuodesta 1903 Mandi Klemolan kanssa.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matemaattisia harjoitustehtäviä teoksessa Sortavalan reaalilyseo. Kertomus lukuvuodelta 1902-1903. Sortavala 1903
- Fysikalisia esimerkkejä sekä niiden tulemat ynnä esimerkkien laskemisessa tarvittavia kaavoja ja lakeja. Tekijä, Sortavala 1904, 2. painos nimellä Fysikaalisia esimerkkejä sekä niiden tulemat ynnä esimerkkien laskemisessa tarvittavia kaavoja ja lakeja: oppikouluja varten. WSOY 1910, 6. tark. painos 1927, 7. tark. painos 1931, 8. painos 1938
- Matemaattisia harjoitustehtäviä. 2 teoksessa Sortavalan reaalilyseo. Kertomus lukuvuodelta 1906-1907. Sortavala 1907
- Algebrallisia harjoitustehtäviä: oppikoulujen ylempiä luokkia varten. WSOY 1915, 3. painos 1928
Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ernst Bonsdorff : Populär framställning af astronomin; öfversatt från finskan af H. Koskinen. Folkupplysningssällskapets naturvetenskapliga bibliotek 3. Helsingfors 1900
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d Frans Henrik Koskinen, Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland, 01.01.1923, nro 7-8, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuolinilmoitus, Uusi Suomi, 21.09.1923, nro 217, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Itsemurha, Aamulehti, 23.09.1923, nro 219, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot